Vallankumouksen tarkoitus

Vallankumousten tarkoitus, syyt ja seuraukset. Suomen vapaus- tai sisällissodan alkamisesta tulee kuluneeksi 108 vuotta tammikuun 27 päivä 2026. M. Pietisen tehtaan kahakka: Viipurissa toimineessa Pietisen puusepäntehtaassa 19. tammikuuta 1918 oli tapahtunut aseellinen yhteenotto paikallisen suojeluskunnan ja punakaartin välillä. Tapausta on pidetty Suomen sisällissodan todellisena alkuna, vaikka varsinaisesti sodan katsotaan virallisesti käynnistyneen vasta tammikuun viimeisenä sunnuntaina 27 päivä. Alun perin nimityksellä on tarkoitettu "tammisunnuntaita" 27. tammikuuta 1918, jolloin on katsottu vapaussodan alkaneen.

 Taistelut alkavat 1918

Vapaus- tai sisällissota käytiin Suomen Senaatin eli Suomen hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin joukkoina olivat valkoiset joukot eli valkoiset ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen Punainen Kaarti eli punaiset. Saksan keisarikunnan armeijan Itämeren laivasto tuki valkoisia valtaamalla Helsingin ja Lahden ja muita eteläsuomalaisia kaupunkeja. Neuvosto-Venäjä tuki punaisia lahjoittamalla heille aseita ja muita tarvikkeita ja tukemalla poliittisesti.

 Ruotsalainen upseeri Georg Carl von Döbeln eli vuosina 1758–1820. Von Döbeln yleni urallaan kenraaliluutnantiksi. Döbeln palveli Ranskan armeijassa 1780-luvulla. Hän oli myös tutkija ja seurasi tarkasti vuosina 1789–1799 Ranskan suurta vallankumousta ja tutki sitä. Ranskan suureksi vallankumoukseksi sanotaan, Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyttä yhteiskunnallista vallankumousta ja sitä seurannutta vuoteen 1799 kestänyttä ajanjaksoa, jolloin aiemman ajan absolutistinen monarkia sekä feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin. "Vapaus, Veljeys ja Tasa-arvo." Ranskan suurta vallankumousta tutkiessaan von Döbeln tajusi vallankumouksen syyt, näki tehdyt erehdykset ja aavisti lopputuloksen. Hän ymmärsi myös tapahtuneen seurauksia. Vuosien poliittisen epävakauden jälkeen Napoleon Bonaparte kaappasi vallan vuonna 1799 ja kruunasi itse itsensä Ranskan keisariksi. Tämä merkitsi vallankumouksen loppua ja uuden autoritaarisen hallinnon sekä Napoleonin sotien aikakautta. Von Döbeln käänsi kirjan "Ranskan Pienen vallankumouskatekismuksen" ruotsinkielelle otsikolla Anateema eli Harhaoppi.

Kenraaliluutnantti von Döbeln toimi prikaatinkomentajana Suomen sodassa vuosina 1808–1809 yhtenä sodan etevimmistä sotapäälliköistä. Porrassalmen taistelussa von Döbeln haavoittui musketinkuulasta pahasti otsaan. Haava parani, mutta von Döbeln joutui pitämään otsallaan mustaa silkkisidettä arven suojana koko loppuelämänsä.

Georg Carl von Döbeln

Anateeman (harhaoppi) havainnoista huomataan, että maailman menossa mikään olennainen ei ole muuttunut. Nykyajassa useampi valtio oirehtii ja kipuilee itsensä ja valtarakenteensa kanssa. Anateemassa esitetyt kysymykset ja vastaukset ovat kestäneet ajankulun hyvin.

Kysymys: Mikä on väkivaltaisen hallintomuutoksen tai vallankumouksen tarkoitus? Vastaus: Tuhoaminen muutoksen vuoksi. Sen jälkeen uusi muutos, ja sen jälkeen alituisesti tuho.

Kysymys: Mikä on vallankumouksen peruselementti? Vastaus: Tavallisesti mainitaan valtionkassan alijäämä ja kansakunnan kurjuus. Yksittäiset ja yleispätevimmät elementit ovat kuitenkin muutaman roiston aloitteellisuus ja lainkuuliaisen kansan välinpitämättömyys.

Kysymys: Mitkä ovat vallankumouksellisten tärkeimmät ominaisuudet? Vastaus: Ryöstely ja valta.

Kysymys: Ketkä hyötyvät vallankumouksesta? Vastaus: Petturit ja kunnianhimoiset ihmiset.

Kysymys: Mistä kansa hyötyy? Vastaus: Ainoastaan vallassaolijoiden vaihtumisesta.

Kysymys: Mikä on rehellisen ihmisen rooli vallankumouksessa? Vastaus: Melko yhdentekevä hahmo.

Kysymys: Miksi? Vastaus: Osallistuu tai ei, hänestä tulee uhri.

Kysymys: Mistä syystä? Vastaus: Kaikki sopii väkivallantekijälle. Mutta kaikki ei käy sellaiselle, joka puolustaa kantaansa tai on puolueeton.

Kysymys: Mihin vallankumous yleensä päättyy? Vastaus: Korkeimpaan pahuuteen ja vallankumouksen tekijöiden ja niiden välikappaleiden, sokeaan ylimielisyyteen ja lopulta kansakunnan osoittamaan halveksuntaan. Kansa kiinnostuu ennen pitkää oikeidenmukaisuudesta, laillisuudesta ja järjestyksestä. Näin kävi Ranskassa ja aikanaan Suomessakin.

Teloitetaan ilman oikeuden päätöstä

Pauli Kinnarinen, kuvat arkistokuvia