Tässä sitä nyt ollaan
"Tässä sitä ollaan" on Urho Kaleva Kekkosen kirjoittama kirja nimimerkillä "Pekka Peitsi." Kirja ilmestyi 6000 kappaleen painoksena synkkänä aikana lokakuussa 1944. Välirauhan tultua voimaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli Kekkosen linja selvä: kestävä rauha ja luottamus suureen naapurivaltioon on jollakin tavalla luotava. Suomen kohtalon yhteys Neuvostoliittoon (Venäjään) on vihdoinkin ratkaistava.
JR 44:n ja JR 2:n joukkojen marssi Moskovan rauhan rajoja kohti vuoden 1944 syyskuussa. Joukot marssivat ylös Impilahden kirkonkylän mäkeä. SA-kuva.
Suomi on hävinnyt sodan mutta selvinnyt. Suomalaisten on kuitenkin ymmärrettävä tosiasiat. "Poliittisen taidon ensimmäinen edellytys on, että hyväksyy tosiasiat." Kekkonen omaksui Thomas Macaulayn näkemyksen koska oli läksynsä oppinut.
Urho Kekkonen kirjoitti: "Sen jälkeen kun sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä on päättynyt, on edessämme ulkopolitiikkamme sopeuttaminen uusiin olosuhteisiin. Tärkeintä on tällöin suhteittemme järjestäminen Neuvostoliittoon."
"Kun otamme huomioon asemamme ankaraan rauhaan päättyneen pitkäaikaisen sodan uuvuttamana sekä toiselta puolen Neuvostoliiton aseman voitollisesti päättyneen, vaikkakin raskaan sodan jälkeen, täytyy meidän olla selvillä, että Suomen valtiollinen vapaus on varjeltavissa ainoastaan edellyttäen, että me onnistumme luomaan terveen ja kestävän pohjan Suomen ja Neuvostoliiton välille. Tämä on mahdollista, jos Venäjä kunnioittaa Suomen valtiollista itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Mutta sen lisäksi on edellytyksenä, että me omasta puolestamme ennakkoluulottomasti ja rehellisesti tunnustamme eräät sodan luomat tosiasiat. Vasta sen jälkeen voimme löytää yhteisen pohjan pysyväiseen rauhan ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan yhteistyön aikaansaamiseksi. Luottamuksen syntyminen on kaksipuolinen toimi."
"Ei riitä, että toinen osapuoli rehellisesti pyrkii aikaansaamaan hyvät suhteet, välttämätöntä on, että sen vilpittömyyteen luotetaan vastapuolen taholla. On syytä heti kärkeen korostaa sitä, että se rauha, johon meidän tulee puolestamme pyrkiä, ei saa olla sodan jatkamista toisin keinoin, kuten Clemenceau on rauhan määritellyt, vaan meidän tulee pyrkiä todella vilpittömästi taka-ajatuksista vapaaseen rauhantilaan Neuvostoliiton kanssa."
"Se vaatii asiallisia myönnytyksiä, se vaatii poliittista joustavuutta, mutta ennen kaikkea se vaatii uuden henkisen atmosfäärin luomista, kun on kysymys poliittisista, taloudellisista ja sivistyksellisistä suhteistamme Neuvostoliittoon. Meillä ei ole mitään mahdollisuuksia muuttaa sijaintiamme. Neuvostoliitto (Venäjä) on Suomen naapuri ja jää siksi, joten meidän täytyy asua, tahdoimme taikka emme, Venäjän rajanaapurina. Kun suurikansa ja pienikansa elävät rajakkain, on tietenkin pienen kansan etujen mukaista, että naapuri suhteet ovat hyvät. Suuri ei paljon kärsi, vaikka jollakin nurkalla aina käryäisi, mutta pienen elämä käy sellaisissa oloissa ennen pitkää mahdottomaksi. Seurauksena ei näet voisi olla mikään muu kuin kansakunnan tuho."
Kirjassa esitetyt opinkappaleet loivat pohjan rauhantilalle, joka Suomessa on kestänyt näihin päiviin asti. Oppi muodosti Suomen harjoittaman ulkopolitiikan kulmakiven vuosikymmeniksi eteenpäin. Urho Kekkosen omaksuma ajattelu oli pragmaattista, selväjärkistä ja sisälsi kansainvälisen valtapolitiikan perustotuuden. Ihmisen yksityiset moraalikäsitykset saavat väistyä silloin kun kyse on koko kansakunnan kohtalosta.
Suomen maantieteellinen eli geopoliittinen asema ei ole muuttunut miksikään, eikä muutu. Suomi on Itämeren ja Jäämeren valtio. Itämeren eli taistelu Suomenlahden herruudesta ja rantamaista on hallinnut ja hallitsee aina meidän kohtaloa. Suomen kansan eletty menneisyys on ollut taistelua omistusoikeudesta tähän maahan, ja aina silloin kun olisimme apua tarvinneet, meitä ei pyyteettömästi ole autettu.
Omalla sisullaan ja voimallaan ovat suomalaiset lunastaneet oikeiden elää tässä maassa. Apua voimme hädän hetkellä pyytää, mutta sitä saamme vain, jos se on jonkin suurvallan todellisten valtapoliittisten etujen mukaista, ei meidän itsemme tähden. Huolimatta siitä vaikka kuulumme EU:n valtarakenteeseen ja jäsenenä Natoon. On muistettava ja huomioitava eräs toinen ajaton perustotuus, kuten on nähty. Tehdyt sopimukset ovat vain paperinpalasia välittömästi sen jälkeen, kun ne eivät enää palvele vahvemman osapuolen perimmäisiä etuja.
Erinäiset tapahtumat Suomenkansan menneisyydessä viitoittavat tietä tulevaisuuteen. Sieltä opimme, että omiin voimiin on luotettava. Yhteistyökykyä, halua ja luovuutta ja päättäväisyyttä pitää olla, muuten emme selviä ja pysy hengissä muuttuvissa olosuhteissa. Senkin tiedämme, että Suomessa ei nykyään käydä mistään tärkeästä asiasta avointa, asioihin ja niiden sisältöihin paneutuvaa syvällistä, kunnollista, monipuolista ja rehellistä julkista keskustelua. Keskustelun tason pitäisi olla asiallista, realistista ja tehokasta. Nyt se on ollut luvattoman ala-arvoista, propagandatyyppistä puhuvien päiden näköalatonta media melskausta. Metelinpitoa tai mitään sanomatonta "ohi räkyttämistä."
Virta vie ja asiat karkaavat käsistä. Savosta löytyy kovaa huumoria. Eräästä savolaisesta talosta piti varustaa sotilas kruununväkeen 1700-luvulla. Savolaisisäntä totesi, kun oli hankkinut Pekka-pojalleen miekan ja muut sotarustingit että: "taetas tulla halavemmaksi tappaa tuo Pekka kotona." Sopinee ohjeeksi myös Nato-aikana.
Teksti Pauli Kinnarinen