Tanssilavoilta taidemusiikin pariin - Petri Herrasen tie muusikkona
Haapajärveltä kotoisin olevan Petri Herrasen tie ammattipianistiksi ei ole se kaikkein tavallisin tarina. Herranen pyrki Jokilaaksojen musiikkiopistoon vasta aloittaessaan lukion.
- Monen mielestä aivan liian myöhään, hän sanoo.
Päästessään puolalaisen Elzbieta Kowalunin oppilaaksi Herranen ei kuitenkaan aloittanut tyhjästä. Alakouluikäisenä hän oli käynyt pari vuotta Yrjö Kahilan yksityistunneilla ja jatkanut sen jälkeen soittoharrastustaan omatoimisesti.
Herranen on maatilan poika Haapajärven Ylipään kylältä. Hän ei ole perheensä ainoa musikantti. Isä Timo Herranen oli pitkään Guapita-nimisen tanssimusiikkiyhtyeen laulusolisti ja basisti, ja teki parhaimmillaan 270 keikkaa vuodessa.
Petri oli 14-vuotias, kun hänet vuonna 1983 kiinnitettiin isänsä bändiin pianistiksi. Viikonloput hän kierteli aikuisten bändikaveriensa mukana tanssilavoilla soittamassa. Oman ohjelmistonsa lisäksi yhtye säesti usein vierailevia tähtiartisteja, kuten Dannya ja Armia, Veikko Lavia, Lea Lavenia ja Annikki Tähteä.
Kiinnostus klassiseen musiikkiin syttyi vasta myöhemmin. Lukioaika musiikkiopisto-opintoineen oli ratkaiseva.
- Minulla oli nälkä ja jano oppia lisää. Elzbieta Kowalun oli sen tyyppinen opettaja, joka sai vietyä minua eteenpäin.
Lukion jälkeen Herranen suuntasi musiikin ammattiopintoihin. Hän on suorittanut pianon A-tutkinnon, musiikkipedagogin jatkotutkinnon sekä YAMK-musiikkipedagogin tutkinnon. Kotimaan lisäksi Herranen on konsertoinut mm. USA:ssa, Ranskassa, Sveitsissä, Latviassa, Espanjassa ja Unkarissa. Vuodesta 1999 hän on asunut Iisalmessa, missä työskentelee pianonsoitonopettajana Ylä-Savon musiikkiopistossa.
Tärkeä osa Herrasen muusikkoutta säveltäminen. Myös säveltämisen juuret ulottuvat kasvuvuosiin Haapajärvellä.
- Kun lähestyin yläkouluikää, minulle tuli tavaksi koulun jälkeen improvisoida pianolla. Se oli minun tapani olla luova. Sävellystyöni pohja on improvisaatiossa.
Herranen on säveltänyt mm. näyttämö- ja elokuvamusiikkia, yksinlauluja, kappaleita pianolle, kamari- ja kuoromusiikkia. Uusimpia sävellystöitä ovat iisalmelaislähtöisen runoilija Helvi Juvosen (1919-1959) runojen sävellykset.
Herranen kertoo, että Juvosen runot ovat puhutelleet häntä vahvasti. Runon säveltäminen voi olla kestoltaan hyvin vaihteleva prosessi. Joskus sävellys syntyy melkein yhdeltä istumalta, joskus se vaatii kypsyäkseen vuosia.
- Runon säveltäminen lähtee liikkeelle siitä, että istun pianon äärelle hahmottelemaan ja miettimään, miten juuri tämä runo voisi soida.
Erilaiset runot haluavat soida eri tavoin. Herrasen sävellyksissä onkin tyylillisiä vaikutteita liedistä laulelmaan ja schlagerista bluesiin.
Runoilijan tarina musiikin keinoin
Juvos-sävellysten ympärille on syntynyt vajaan tunnin mittainen sana- ja säveltaideteos Tosi ja kirkastuva, joka vie kuulijansa matkalle Juvosen sisäiseen maailmaan. Teemoja ovat muun muassa rakkaus, usko Jumalaan, sairaus, luontosuhde ja kuolema. Teos kuullaan Haapajärvellä 24. syyskuuta.
Tosi ja kirkastuva koostuu Petri Herrasen säveltämistä Juvosen runoista sekä Juvosen kirje- ja päiväkirjakatkelmista, jotka valottavat runojen syntyhistoriaa. Käsikirjoituksen on laatinut tietokirjailija Katri Viitaniemi, jonka kirjoittama Juvosen elämäkerta Kirkas ja hiljainen ilmestyi syksyllä 2025. Viitaniemi toimii teoksessa kertojana, musiikin tulkitsee Herrasen kanssa oopperalaulaja Marjatta Airas.
Petri Herranen, Marjatta Airas ja Katri Viitaniemi tuovat Haapajärvelle Helvi Juvosen runoihin sävelletyn musiikkiesityksen
Helvi Juvosen elämä oli monien huolten ja vaikeuksien täyttämä. Hän koki itsensä oudoksi ja erilaiseksi, ja osan runoistaan hän kirjoitti ollessaan hoidettavana mielisairaalassa. Raskaista elämänvaiheista huolimatta runoissa on myös iloa, leikkisyyttä ja toivoa.
Tosi ja kirkastuva. Runoilija Helvi Juvosen maailmaa sanoin ja sävelin. Haapajärven kulttuurisalissa to 24.9. klo 19.
Kuvat Tero Airas