Tammenlehvä

Kansallista veteraanipäivää vietetään sotaveteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta 27.4.2026. Päivä on Lapin sodan päättymispäivä. Suomen sotienkauden päättymisestä on kulunut 81 vuotta. 

Tammenlehvän Perinneliitto:"Sotiemme veteraanien teot ja saavutukset sodan ja rauhan aikana ovat arvokas osa itsenäisen Suomen historiaa. Veteraanien sanoma tuleville sukupolville on, että pienikin kansa voi puolustaa menestyksellisesti itsenäisyyttään ja vapauttaan. Sotiemme aikainen sukupolvi luotti kansojen välisten ristiriitojen ratkaisemiseen neuvottelemalla. Se joutui kuitenkin asein puolustamaan kansamme olemassaoloa äärimmäisen uhan edessä. Veteraanien teot itsenäisyyden ja kansanvaltaisen järjestelmämme säilyttämiseksi ovat vapaan, vauraan Suomen perusta."

Veteraanit ovat jättäneet perintönsä tulevien sukupolvien vaalittavaksi

Sodan varjot Haapajärvellä

Sodan äänet. Suomen sotien aika 1939-1945 kosketti haapajärveläisiä kovalla kädellä. Sotien kauden aikana Suomen Puolustusvoimien palveluksessa taisteli 1350 Haapajärven miestä. Lottajärjestön jäsenmäärä Haapajärvellä oli korkeimmillaan 1941. Jäseniä oli 339 ja lottalupauksen antoi 277 naista. Naiset palvelivat eri tehtävissä lottakomennuksilla. Sotavero oli raskas: haapajärvisten kaatuneiden määrä on yhteensä 232 miestä. Sankarivainajat tuotiin Haapajärvelle rautatievaunuissa, ja asemalta rahtiajuri Manna Törmälä "Tervon Manna," ajoi hevosella vainajat ruumishuoneelle odottamaan siunausta. Sankarihautajaiset olivat liikuttavia, surun täyttämiä järkyttäviä, isänmaallisia tilaisuuksia.

Siunaustilaisuuden jälkeen haudalla ammuttiin aina kolme kunnialaukausta. Hautajaisia varten muodostettiin kivääriryhmä koulutuskeskuksen miehistä tai suojeluskuntalaisista. Suurimmat sankarihautajaiset Haapajärvellä olivat jatkosodan ankarien torjuntataistelujen loppuvaiheen (Tali-Ihantala suurtaistelu) tuloksena 30.7.1944, jolloin samanaikaisesti siunattiin sankarihautaan 28 miestä. Vainajat oli pantu hautaan vieriviereen, ja arkkujen kansista vain pieni osa oli näkyvissä. Mukana olleet muistavat vielä satojenmetrien päähän kuuluneen valituksen, joka silloin kävi pitkän rivihaudan äärellä. Aina rauhallinen kirkkoherra Kaarlo J. Heikinheimo murtui niin, ettei siunauksesta tahtonut tulla mitään.

Haavoittuneita, eli sotainvalidejä oli lähestulkoon saman verran. Vammat olivat käsi-, jalka- ja kallovammoja sekä henkisiä vammoja. Eräs veteraani sanoi: " Ei sieltä kukaan terveenä takaisin tullut." Suomi säilytti itsenäisyytensä ja selvisi sodan kurimuksesta ja valtavasta jälleenrakennus urakasta ja raskaista sotakorvauksista ankarilla uhrauksilla, jonka arvoa on vaikea mitata. Suomen taistelu vapautensa ja itsenäisyytensä puolesta oli koko kansan taistelu ja kotirintamallakin oltiin joskus mahdottomilta tuntuvien tilanteiden ja tehtävien edessä. Eräs sodasta selvinnyt kirjoitti kotiin palattuaan: "Nämä tulijat eivät odottaneet kukkia ja kauniita tuliaispuheita. Heitä kruunasi puhdas omatunto ja tietoisuus siitä, että he pääsevät vielä velvollisuuttaan täyttämään, mutta toisella tavalla omaistensa parissa. Historia arvostelkoot, kumpi oli oikeassa. Sekö joka uhmasi silloin oikeuskäsitettä, vaan se joka noudatti sitä ja antoi henkensä sen puolesta."

Opetus."Sotavuosien keskeisenä opetuksena oli, pelkistyneen ihmisveljeyden syntyminen yli erottavien muurien löytyi yhteys. Enää ei ollut mahdollista elää vain itseään varten. Etusijalle nousivat palveleminen ja vastuun kantaminen toisista. Sodan mielettömyyden keskellä kasvoi myös syvä tunne sovintoon ja rauhaan." Suomalainen sotaveteraani .

Suomalaiset sotilaat nostavat kolmen valtakunnan rajapyykille Suomenlipun Lapin sodan päättymispäivänä 27.4.1945.

Vapautemme hinta: Suomessa on 630 sankarihautausmaata. Toisessa maailmansodassa vuosien 1939–1945 taisteluissa Suomi menetti kaatuneina noin 94 000 henkilöä etupäässä miehiä. Haavoittuneita oli yli 200 000 sotilasta ja heistä noin 50 000 jäi invalideiksi loppuiäkseen. Noin 16 000 miestä menetti mielenterveytensä. Haapajärven seurakunnan sankarihautausmaa-alueelle on siunattu Suomen sodissa 1939-1945 kaatuneina tai kadonneina 240 miestä, joista Haapajärvellä vakituisesti asuneita on 223 miestä. Siirtolaisia on haudattu 17 miestä. Haapajärven asukkaista on muualle haudattu sankarivainajina 9 miestä. Haapajärvisten kaatuneiden määrä 232 miestä. Erikoisluvalla sankarihautaan on siunattu inkeriläinen poika Toivo Rantia.

Teksti Pauli Kinnarinen
Kuvat SA-kuva