Suomi ja Venäjä ja Yhdysvallat

Mielipidekirjoitus

Etsijät. Aina on ollut ihmisiä, jotka ovat etsijöitä, ja herättelijöitä. He eivät suoralta kädeltä usko asioita eikä "virallista" totuutta, vaan he pyrkivät katsomaan erilaisten asioiden ja tapahtumien taustoille. He ottavat selvää ja löytävät monesti toisenlaisen totuuden kuin mitä julkisuudessa esitetään. 

Suomi on Nato-jäsenmaa ja sen seurauksena Venäjä kokee Suomen Nato-jäsenenä uhkaavan alueellisia turvallisuusintressejä ja oman ilmoituksensa mukaan pitää Suomea vihamielisenä. Venäjä ei tietenkään Suomea itseään pidä erityisen suurena uhkana koska rajalla ei juuri nyt joukkoja ole. 

Tulevaisuus on kuitenkin jo toinen juttu. Prikaatit rajalla voivat muuttua hyvin varustetuiksi divisiooniksi? Valtamediat ja Suomi ja Ruotsi valtioina ovat sairastuneet vakoilijoiden ammattitautiin spionomaniaan eli vainoharhaisuuteen. Sairastunut näkee ympärillään, "kauhut kaikkialla", ja salaliittoja sekä muita uhkakuvia joka puolella. Suomen tulisi oman kansallisen etunsa vuoksi herättävä reaalimaailmaan ja otettava huomioon myös Venäjän turvallisuuspoliittiset näkemykset. Venäjän uhkiksi kokemia tapahtumia on yritettävä hälventää uskottavasti.

Meidän on yritettävä ymmärtää: Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan näkemyksiä koska suurvallat ajattelevat asioista aina eri tavalla kuin pienet maat ja -toimivat. Yhdysvalloissa ja Venäjässä on paljon samoja piirteitä mutta merkittäviä maantieteellisiä eroja. 

Yhdysvalloilla on vain kaksi rajanaapuria: Kanada ja Meksiko. Venäjällä niitä on 14 rajanaapurimaata. Venäjällä on yhteistä rajaa eri maiden kanssa noin 21 000 kilometriä. Venäjän maarajat ovat selkeästi pidemmät kuin Yhdysvalloilla ja rajanaapurit ovat vihamielisempiä. 

Rajoja Venäjällä on puolustamassa vähemmän väkeä. Tämän yhtälön kanssa Venäjä kampailee vaihtelevalla menestyksellä. Omalla valtakaudellaan Venäjän presidentti Vladimir Putin nosti rautaisella otteella N:liiton romahduksen jälkeen Venäjän kurjuudesta hyvinvoivien valtioiden joukkoon. Vladimir Putin yrittää samalla rautaisella otteella palauttaa Venäjän aseman maailmanpoliittisena aluesuurvaltana ja pyrkii tasavertaiseksi Yhdysvaltojen kanssa. Venäjän ydinasejärjestelmä (pelote) on tasavahva Yhdysvaltojen kanssa. Tähän päästäkseen Venäjä on käyttänyt valtavia luonnonvarojaan etupäässä: öljy-, kaasu-, mineraali- ja metsävaroja sekä sotilaallista voimaa.

Harvat asiat ovat tässä maailmassa ikuisia, mutta Venäjä yli tuhatvuotisena imperiumina lähentelee jo sitä. Venäläisillä on lähes pakkomielteenomainen käsitys oman kulttuurinsa paremmuudesta ja he uskovat olevansa valittu johtamaan muut maailman kansat parempaan tulevaisuuteen. Tämä johtuu Venäjän ortodoksisesta perinteestä, jossa Venäjä nähdään Jumalan valittuna maana, jonka tehtävänä ja velvoitteena ja voimana on slaavilaisessa maailmassa olla koko ihmiskunnan uudistumisen kärkimaa. 

Muut eivät sitä vain aina usko. Maailma ympärillämme tuntuu murenevan totutusta. Vanhat säännöt ja sopimukset eivät enää päde ja pienten maiden kustannuksella suurvallat ajavat häikäilemättömästi omaa voima- ja valta- ja etupiiripoliittista etuaan. Kehittyvät taloudet tulevat voimalla maailmanpolitiikan näyttämölle. Venäjä on aluesuurvalta ja se pysyy aina Suomen rajanaapurimaana. Suomen Nato-roolin muodostumiseen vaikuttaa voimakkaasti neljä maantieteellistä tosiasiaa: Nato-rajaa Venäjän kanssa on 1348 km. Nato-liittosuhteesta huolimatta Suomen kohtalo ratkeaa Suomen ja Venäjän välisellä 1348 kilometriä pitkällä raja-alueella.

Suomi sijaitsee etulinjassa ja Suomi muodostaa yksinään Nato-alueen koillisen rajamaa sivustan. Tärkein on se mikä on tapa ja miten Venäjä ratkaisee: Pietarin kaupungin metropoli- ja sen suuralueen, Murmanskin, Arkangelin ja Kuolanniemimaan eli Itämeren- ja arktisen alueen puolustuskysymyksen? 

Oli miten oli. Suomi on Itämeren ja Jäämeren valtio, Skandinavian suojakilpi ja viivytystaistelualue. Suomella on alueellinen rooli USA:n arktisenalueen valtapoliittisessa puolustusjärjestelyssä. Suomi on geopoliittisesti Skandinavian alueellinen suojakilpi ja Kuolan niemimaan (Murmansk) ja Norjan rannikon välissä. Itämerenalue eli taistelu Suomenlahden herruudesta ja rantamaista on hallinnut aina ja hallitsee meidän suomalaisten kohtaloa miellyttipä se meitä tai ei. 

Stephen Miller näkee, että todellisuudessa maailmaa pyöritetään rahalla, voimalla ja vallalla. Miller sanoo Yhdysvaltojen olevan supervalta ja puolustaa sen nykyhallinnon kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia ja tavoitteita. Oikeanlaisen yhteistyön aika on ohi, kun useat maat toimivat vain omien etujensa puolesta. 

Vanhan järjestyksen sortuminen vahingoittaa Suomen kaltaisia pieniä maita, jotka saivat kokea globalisaation edut. Euroopan (EU:n) tilanne on synkkä ja tuntuu, että se vajoaa itse aiheutettuun taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kaaokseen yhä syvemmälle vailla johtajuutta ja päämäärää…Tällä hetkellä maailma on jakaantunut neljään srategiseen valtapoliittiseen leiriin: läntiseen, itäiseen, eteläiseen ja arktiseen alueeseen.

Opetus. "Sotavuosien keskeisenä opetuksena oli, pelkistyneen ihmisveljeyden syntyminen yli erottavien muurien löytyi yhteys. Enää ei ollut mahdollista elää vain itseään varten. Etusijalle nousivat palveleminen ja vastuun kantaminen toisista. Sodan mielettömyyden keskellä kasvoi myös syvä tunne sovintoon ja rauhaan." Eräs suomalainen sotaveteraani .

Pauli Kinnarinen