Seurakuntavaaleissa päätetään myös sankarihautausmaan kunnostuksesta

Seurakuntavaalit ovat Suomen ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa 16 vuotta täyttäneet saavat äänestää. Tätä ikärajaa voitaisiin kyllä käyttää muissakin vaaleissa.

Seurakuntavaaleissa seurakunnan jäsenet valitsevat siis ehdokkaista Kirkkovaltuuston, joka valitsee kauden alussa kirkkoneuvoston. Kirkkoneuvosto vastaa kirkkovaltuuston päätösten valmistelusta sekä talouden ja hallinnon hoidosta. Kirkkoneuvosto on siis vastaavanlainen toimielin kuin kunnissa kunnanhallitus.

Seurakuntavaaleissa päätetään, mihin ja miten kirkollisverovarat käytetään: kuinka paljon varoja käytetään esimerkiksi lasten, nuorten, perheiden tai ikäihmisten toimintaan. Paljonko laitetaan diakoniatyöhön tai vähävaraisten ja syrjäytyneiden auttamiseen. Seurakunta omistaa paljon myös kiinteistöjä ja metsää. Seurakunta vuokraa tontteja ja vuokran suuruudestakin luonnollisesti päätetään seurakunnassa.

Valitut kirkkovaltuutetut päättävät edellä mainitun lisäksi toimien perustamisista, työntekijöiden sekä viranhaltijoiden valinnoista kuten pappien ja kirkkoherran valinta.

Myös sankarihautausmaan muistolaattojen entisöinti on kirkkovaltuuston päätettävissä. Se, tuleeko entisöinnissä laattojen tekstien väriksi kulta vai hopea, on puhututtanut. Jos minulta kysytään, niin entisöinnissä yleensä entisöidään vastaavanlaiseksi kuin alkuperäinen. Eli toisin sanoen sankarivainajille vain kultaa.

Kuten huomaatte ei ihan turhat vaalit, mutta äänestysinnokkuus on kuitenkin ollut yleensä surkean matala ja vain 12 - 15 % kirkon jäsenistä äänestää. Demokratia ei oikein toteudu kuten toivoisi. Tämä johtaa siihen, että yhden äänen painoarvo on merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi kuntavaaleissa. Jokainen ääni voi ratkaista viimeiset läpimenijät. Muista äänestää.

Leevi Sippola
Haapajärven Keskustan seurakuntavaaliehdokas