Elämän valtasuonet eli yhdistystoimintaa Haapajärvellä - nuorisoseura

lEnsimmäinen varsinainen yhdistys Haapajärvellä oli kylän suurimpien talojen isäntien perustama Haapajärven maamiesseura. Oulun läänin kuvernööri vahvisti maamies-seuran säännöt 21.11.1900. Perustetun maamies-seuran tarkoituksena oli: kehittää maataloutta, edistää osuustoimintaa ja lisätä yhteistyötä kakkien yhteiskuntaluokkien välillä. Nuorisoseura-aate puolestaan on 1800-luvun lopulla syntynyt kansansivistysliike, joka keskittyi nuorison henkisen- ja fyysisen elämän kehittämiseen, kulttuuritoimintaan ja edistämään yhteisöllisyyttä. Aate syntyi ja kehittyi osana kansallista heräämistä ja korosti yhteiskunnallista vaikuttamista, sivistystä ja isänmaallisuutta. Santeri Alkion näkemysten mukaisesti: nuorisoseura liikkeen keskeisenä ajatuksena on kansansivistys ja sivistysajattelu, nuorten henkinen kehittäminen ja sivistystason kohottaminen ja Isänmaallisuus. Historiallisesti nuorisoseurat edistivät isänmaallisuutta ja yhtenäisyyttä. Yhteisöllisyyden tavoitteena oli luoda yhteisöjä, joissa nuoret voivat toimia yhdessä ja kehittää itseään. Jotkut nuorisoseurat ovat edistäneet vahvasti raittiutta.

Haapajärvellä ei 1800-luvun lopulla ollut harrastuksia varten järjestöllistä toimintaa. Kotona tehtiin tarvekalut, käsitöitä. Jonkin verran runoja ja kertomuksia sepittivät ne, joilla taitoja oli. Kirkko teki henkistä työtä jumalanpalvelusten ja rippikoulun kautta. Nuoret kokoontuivat joskus pyhäiltaisin tanssimaan riihille ja joskus taloihin, joissa se sallittiin. Haapajärvelläkin huomattiin, että kovan työn vastapainoksi tarvitaan muutakin ja se on yhteisöllinen laajempi harrastustoiminta. Haapajärven sivistyneistö ymmärsi, että ei se Ihminen pelkästään leivästä elä. Laulua, soittoa, tanssia ja kulttuuritoimintaa elämän eliksiirinä tarvitaan, joten oli hyvä järjestäytyä. Maaliskuun 9. päivänä 1902 Haapajärvellä kokoonnuttiin kunnanhuoneelle perustamaan Haapajärvelle nuorisoseura "nuorison parempien harrastusten herättämiseksi." Apteekkari Akseli Manström (Merimaa) avasi kokouksen ja avajaispuheessa hän selvitti laajasti nuorisoseura-aatteen tarkoitusperiä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kruununvouti Ch. Em. Ahngher ja kirjuriksi kirjansitoja Toivo Salonen. Kokouksessa paikalla oli 46 henkilöä, jotka kaikki liittyivät perustetun seura jäseniksi.

Nuorisoseuratoiminnan alkuaikoina sen toimintaan ottivat osaa: talonpojat, työläiset ja virkamiehet. He pitivät seuran toimintaa tärkeänä, puolueettomana ja yhdistävänä tekijänä. Seuran toimintaa vastustivat papisto ja itseään uskovaisina pitävät tai muuten vanhoilliset henkilöt. Kirkkoherra Wilhelm Vaurion johtama kirkkoraati piti elokuun 19 päivänä 1903 kokouksen, jossa se laati ja lähetti nuorisoseuralle kirjelmän, jossa  kiellettiin pitämästä iltamia ja kokouksia sunnuntai-iltaisin. Seura ei kieltoesitystä hyväksynyt ja katsoi, että siihen ei voida suostua. Nurkkatanssivillitys oli vilkkaimmillaan ja tansseja pidettiin Reissin riihessä ja isännän luvalla muutamissa taloissa. Nuorisoseura toimi jonkun aikaa kansakoululla ja sitten Kukkaniemessä. Toinen toimintavuosi aloitettiin Harjulla, jossa toimittiin kolme vuotta ja sitten siirryttiin takaisin Kukkaniemeen. Kukkaniemessä toimittiin yhdessä vastaperustetun työväenyhdistyksen kanssa. Aatteellisuus oli alusta pitäen nuorisoseuratyön pohjana. Kun kokouksissa oli viralliset asiat käsitelty, luettiin ääneen käsinkirjoitettua seuralehteä "Nuorten Ääntä" joka ilmestyi kuukausikokouksiin. Lukemisen jälkeen keskusteltiin kirjoituksista ja jonkun jäsenen alustamasta ajankohtaisesta aiheesta.

Haapajärven nuorisoseuran esittämä näytelmä Niskavuoren Heta

Nuorisoseuran oma talo Kaunisto valmistui vuonna 1907. Kaunistossa järjestettiin, joka kuukausi ohjelmallisia iltamia ja iltamien lopuksi oli tanssia. Tanssijoita tahdittivat pelimannit eli Matti Ylikoski kaksirivisellä hanurilla ja Juho Parkkila viululla. Miehet olivat Jokelankylältä kotoisin ja suosittuja kansanpelimanneja. He kiersivät tanssitilaisuuksissa ympäri pitäjää yli 40 vuotta. Kaunisto paloi vuonna 1934. Kaunisto päätettiin tulipalon jälkeen rakentaa uudelleen ja siihen saatiin avustuksia listakeräyksellä 88:sta kaupungista ja kauppalasta ja eri kunnista. Uusi Kaunisto valmistui vuonna 1936. Nuorisoseuroja perustettiin myös Haapajärven eri sivukylille Oksavalle, Parkkilaan, Jokelankylän Nuorisoseura Kopolaan, Ylipäähän ja Kalakankaalle.

Jokelankylän nuoriseuran johtokunta 1920-luvulla

Nuorisoseurojen toimintaan kuuluivat: näytelmäharrastus, tanhut, laulu, ohjelmalliset iltamat, tanssi, henkisiä harrastusmuotoja ja urheilua. Haapajärven Nuorisoseuran parasta toimintaa on ollut näytelmätoiminta. Haapajärven Nuorisoseura ei pelännyt suuriakaan näytelmiä ja oli harjoitellut ja esittänyt näytelmiä: Roinilan talossa, Murtuneita, Tukkijoella, Anna-Liisa, Esa Pöllökorpi, Suutarin saunalauantai, Tapahtui kaukana, Juoksijan rata ja monia muita. Ulkoilmanäytäntöinä Jaakolankoskella esitettiin: Matti ja Maija, Niskavuoren Heta, Suutari Vilhunen, Miehen kylkiluu ja Pastori Jussilainen. Nuoriseurat järjestivät viikon tai yhden illan kursseja. Kursseilla opiskeltiin nuorisoseura-aatteen sisältöä ja näyttelemistä ja miten yleensä toimitaan käytännössä eri tehtävissä.

Haapajärvellä urheiluseurat toimivat aina toiseen maailmansotaan astin nuorisoseurojen, työväenyhdistysten ja suojeluskunnan alaosastoina. Nuorisoseura oli perustanut vuonna 1905 voimisteluseura Wesan, jonka toiminta oli hiljaista. Kun Haapajärvelle muutti urheilumies monttööri Aapeli Niskanen alkoi tapahtua. Urheiluseura Wesa perustettiin uudelleen ja siitä alkoi huippukausi. Wesan tarkoituksena oli pitää urheiluharjoituksia, kilpailuja, esitelmiä ja iltamia. Voimistelu ja paini olivat suosituimpia lajeja. Kaunistoon hankittiin nojapuut, hevonen ja painimatot. Wesan voimistelujoukkue osallistui Pattijoilla pidettyihin nuorisoseurojen laulu-, soitto-, voimistelu- ja urheilujuhliin sekä Viipurissa suojeluskuntien voimistelu- ja urheilujuhliin. Wesan voimistelujoukkue voitti ensimmäisen palkinnon Pyhäjärvellä voimistelukilpailuissa vuonna 1926.

Urheiluseura Wesa järjesti talvella hiihto- ja luistelukilpailuja sekä sisämestaruusotteluita pituushypyssä, korkeushypyssä ja kolmiloikassa. Laskiaistiistaina kyläkunnat kilpailivat joukkuehiihdon mestaruudesta. Miehet kilpailivat 10 kilometrin matkalla sekä naiset ja poikaset 2 kilometrin matkalla. Kilpailupäivän iltana pidettiin ohjelmalliset iltamat, joissa jaettiin palkinnot. Kesäjuhlat olivat nuorisoseuran ja Wesan huippuhetkiä. Päivä aloitettiin urheilukilpailulla. Lajit olivat: viisiottelu (lajeina 100 metrin juoksu, kuulan työntö, korkeushyppy, keihäs ja 1500 metrin juoksu.) Muina lajeina oli 800 metrin juoksu, 5000 metrin juoksu ja 10 kilometrin pyöräily. Mestaripyöräilijä Juho Jaakonaho voitti eräänä vuonna kisan "huonolla matkustuspyörällä". Myös pesäpalloa pelattiin. Yleisökin sai osallistua. Taitoja koeteltiin: pienoiskivääriammunnassa, nuolen- ja renkaanheitossa. Palkinnot jaettiin juhlailtamissa. 

Kun Aapeli Niskanen muutti pois Haapajärveltä alkoi Wesan toiminta hiipua 1920-luvun loppupuolella. Harjoituksia pidettiin enää muutama kerta vuodessa. Suojeluskunnan vaikutus lisääntyi ja se korosti urheilukasvatuksen merkitystä. Voimavarat eivät riittäneet kaikkeen ja tätä kuvaa Wesan toimintakertomuksen merkintä vuosilta 1929-1930. Merkitty on, "että seura on häilynyt suojeluskunnan ja nuorisoseuran välillä kummalla taholla olisi edullisempaa toimia." Voimistelu ja Urheiluseura Wesa lakkautettiin vuonna 1937. Wesan tilalle perustettiin nuorisoseuran alaosastoksi Haapajärven Nuorisoseuran Urheilijat. Suojeluskunnan toiminnan loputtua se lahjoitti omistamansa urheilukentän Haapajärven Nuorisoseuran Urheilijoiile. Seura luovutti kentän (nykyinen kenttä) 14.2.12.1944 perustelulle Haapajärven Kiiloille.

Nuorisoseuran voimistelijat

Aika kului ja seurojentaloilla toiminta alkoi hiljentyä. Seurojentalot, jotka olivat kerran kylien keskipisteitä autioituivat ja alkoivat rapistua. Nuoret loppuivat kyliltä poismuuton takia. Talkoitakaan ei enää juuri ollut ja ihmiset alkoivat muutenkin viihtyä kotona. Haapajärven paikallislehdessä, "Haapajärvi Seurassa" oli vuonna 1961 uutinen, että televisiota katsellaan jo paikkakunnalla. Haapajärvi-Seura oli perustettu vuonna 1949. Haapajärvi-Seura on toiminnassa edelleen ja haluaa lisätä tietoutta: Haapajärven historiasta, asuinympäristöstä ja yleensä elämän menosta Haapajärvellä. Haapajärvi-Seura julkaisi "Haapajärvi-Seura" paikallislehteä. Lehden nimi muutettiin myöhemmin "Maaselkä" lehdeksi. Kotiseutuyhdistys ei enää lehteä julkaise. Nykypäivänäkin Nuorisoseurat ry on Suomen suurin nuorisotyön toimija, joka tarjoaa laajasti erilaisia harrastuksia ja yhteisöllistä ajattelua. Nykyään toiminta painottuu laajemmin harrastuksiin ja yhteisölliseen tekemiseen lapsille, nuorille ja aikuisille.

Teksti Pauli Kinnarinen