Pietikäiset vuoden maaseutuyrittäjiä

Tiina ja Hannu Pietikäinen ovat tämän vuoden maaseutuyrittäjiä. MTK Haapajärvi oli tehnyt valinnasta perusteluineen esityksen alueelliselle maaseutulautakunnalle. Perusteluissa on kiinnitetty huomiota muun muassa siihen. että maatila on kehittänyt ja monipuolistanut toimintaansa pitkäjänteisesti, edistänyt maatalousalan yhteistoimintaa ja osallistunut yhteisten asioiden hoitamiseen. Vuoden maaseutuyrittäjä -palkinto luovutettiin Haapajärven Yrittäjien ja MTK Haapajärven yhteisessä yrittäjäjuhlassa, joka pidettiin Kumisevan kylätalolla viime viikon lauantaina.

Tiina ja Hannu Pietikäinen yrittäjäjuhlassa vastaanottamassa tunnustuspalkintoa

Hannu ja Tiina aloittivat maanviljelijöinä Hannun kotitilalla ja sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2006. Aluksi tilalla oli vajaat kaksikymmentä lypsylehmää. Tilaa on kehitetty päämäärätietoisesti ja harkiten.

- Teimme uuden navetan Ylipäähän ja pian ostimme naapurissa olleen entisen sikatalouskoeaseman tuotantotilan ja pellot. Melkein joka vuosi on investoitu joko rakennuksiin tai viljelysmaan ostoon. Viimevuosina on tehty muun muassa viljasiiloja ja laajennettu konehallia. Olemme toimineet maatilan töissä ja rakennushommissa pitkälti oman perheen voimin. Välillä on käytetty rakennushommissa ulkopuolisia ostopalveluja tai työntekijöitä, kertaa Hannu maatilan vaiheita ja toimintaa.

- Uuden navetan suunnittelun aloitimme keskustassa asuessamme ja meillä oli menossa TE-keskukseen yhtä aikaa sukupolvenvaihdos- ja navetan rakennushakemukset. Muistan elävästi, kun kävimme TE-keskuksessa henkilökohtaisesti esittelemässä hakemuksiamme ja saimme käynnin yhteydessä suullisen lupauksen myönteisistä päätöksistä hakemuksiimme, muistelee Tiina vauhdikasta yrittäjän taipaleen alkua.

Viljelyssä oleva peltopinta-ala on kolminkertaistunut alun noin neljästäkymmenestä hehtaarista. Uusia peltoja on pyritty hankkimaan sopivalta sijainnilta, niin omia kuin vuokrapeltojakin. Hannu kertoo, että pellot on myös kunnostettu nykyaikaiseen viljelyyn sopiviksi. Onneksi on ollut muutamia pitkäaikaisia vuokranantajia, mikä on mahdollistanut investoinnit peltojen kunnostamisen. Tavoitteena on ollut, että viljelyssä olevat pellot myös tuottavat rehua tai viljaa mahdollisimman paljon. Viljelypinta-alan kasvattaminen pelkän pinta-alan takia ei ole Hannun mielestä järkevää. Pietikäisten tilan onkin rehuomavarainen ja lannanlevitykseen on riittävästi pinta-alaa. Viljaa viljellään vähäisessä määrin myös oman tarpeen yli.

Maatalouskin heilahtelee aina välillä muun muassa kansainvälisten markkinahintojen mukana. Pietikäistenkin tilalla on matkan varrella jouduttu tekemään erinäisiä ratkaisuja uusissa tilanteissa. Välillä joutuu tasapainoilemaan toiminnassa karjatalouden, rehuntuotannon, viljan viljelyn ja metsätaloudenkin välillä. Mutta toisaalta heillä on vahva usko maatalouden perusasioihin ja siihen, että ruuantuotantoa tarvitaan aina.

- Aloittaessamme piti ostaa maitokiintiöitä, jotta tilaa pystyi laajentamaan. Kukaan ei osannut ennustaa, miten käy yhdessä yössä maitokiintiöille. Kiintiöt oli pitänyt ostaa ihan kovalla rahalla rakentamista ja laajentamista varten. Ne hävisivät ja arvo nollaantui. Venäjän pakotteiden tuomaa maidon hinnan tippumistakaan ei ollut kukaan osannut etukäteen kertoa. Oli monta vaikeaa vuotta, selostaa Tiina miten maatalous- ja maailmanpolitiikan käänteet ovat vaikuttaneet heidänkin tilansa vaiheisiin ja suunnitelmiin.

Myös tilan eläinten määrä on kolminkertaistunut Tiinan ja Hannun yrittäjyyden aikana. Lypsylehmiä on tällä hetkellä viitisenkymmentä ja ne ovat itse tehdyssä navetassa. Nuori- ja lihakarja on vieressä olevassa ostetussa ja kunnostetussa navetassa. Maatilan koko on pidetty ainakin toistaiseksi sellaisena, että navettatyöt on pystytty tekemään pääosin Tiinan ja Hannun toimesta. Mikäli eläinmäärää kasvatettaisiin huomattavasti, niin silloin joutuisi miettimään uusia ratkaisuja. Tulevaisuuden kaavailuissa ei ole poissuljettu nuoremmankaan sukupolven mukaantuloa tilan omistamiseen ja toimintaan.

- Kun on tehnyt näinkin pitkään itsenäisesti omalla aikataululla hommia, niin tuntuu, että tarkkoihin kelloaikoihin ja yksityiskohtaiseen ohjaukseen ei enää sopeutuisi. Vaikkakin maatilan työt ovat sitovia ja raskaita, niin kyllä tämä on mielekästä hommaa, enkä vaihtaisi sitä pois. Itse pitää kantaa myös vastuu omista ratkaisuistaan. Toivottavasti terveyttä riittää, niin tilan töitä olisi tarkoitus jatkaa ainakin parikymmentä vuotta, kuvaa Hannu maanviljelijän töitä ja yrittäjän roolia.

Tiina kertoi yrittäjäjuhlan puheenvuorossaan hauskasti ja elävästi myös perheen vaiheista. Alun perin Tiina oli haaveillut eläinlääkärin hommista. Mutta Tiina löysikin itsensä samasta Haapajärven maatalousoppilaitoksesta, jossa Hannukin oli opiskellut. Tiina jatkoi myöhemmin koulunkäyntiä ja valmistui tilakauppojen ja perheen kasvamisen ohessa agrologiksi Iisalmesta. Kumpikin ehti tehdä maatalouden lomitushommiakin ennen siirtymistä päätoimiseksi maanviljelijäksi.

Perheessä on yksitoista lasta, joista vanhimmat ovat jo aikuisia ja muuttaneet pois kotoa. Hannu on tyytyväinen, että kotoa muuttaneille lapsille on löytynyt oma paikka ja työ tai yritys. Hän toteaakin, että kotoa on varmaankin saatu jonkinmoista myönteistä työnteon mallia, jota on jatkettu sitten omassa elämässä.

Teksti Juha Uusivirta
Kuva Haapajärven Yrittäjät