Perinteinen kiskobussimatka lauantaina 14.6.2025
Osuuskunta Kumisevan Kaiku järjestää perinteisen kiskobussibussimatkan Oulu-Ylivieska-Haapajärvi-Iisalmi välillä. Kyytiin voi nousta ja poistua eri asemilla. Juna pysähtyy kolme tuntia Iisalmessa, jossa jokainen voi järjestää itse ohjelmaa. Valittavana useita kohteita, kuten Ylä-Savon Megaromppeet –päivä, vanhojen autojen näyttely, Olvi –museo ym. Lisäksi voi ilmoittautua erilliselle opastetulle bussikierrokselle. Lisätietoja Kumisevan Kaiku Osk:n Facebook -sivuilta ja www.kumisevankaiku.fi. Ilmoittautumiset sähköpostiin: kumisevan.kaiku@gmail.com tai puh. 040 747 3183.
Valmetin rakentamien sinisten dieselmoottorivaunujen eli kiskobussien kutsumanimeksi tuli lättähattu, koska juna oli matalampi kuin vanhat matkustajavaunut. Yhtenä ehdotuksena oli myös "sinikko". Lättähattu oli 1950-luvulla vaikuttanut nuorisokulttuuri, johon kuului mm. litteäksi lyöty hattu. Ensimmäiset lättähatut tulivat Oulu-Seinäjoki ja Ylivieska-Iisalmi välille vuonna 1954.

Ylivieska-Iisalmi välin virallinen henkilöliikenne alkoi vuonna 1926. Viimeinen höyryveturien vetämä juna oli vuonna 1957, jonka jälkeen kiskobussiliikenne jatkui vuoteen 1979. Dieselveturien vetämä henkilöjunaliikenne korvattiin vuonna 2005 dieselmoottorivaunulla ja vuonna 2024 sähköveturin vetämällä junalla.
Lättähatun kyydistä voi nyt nauttia kauniissa pohjalaisessa ja savolaisessa kesämaisemassa. Pohjois-Suomen rautatieharrastajat ry omistaa kolmivaunuisen museojunan. Junan suurin sallittu nopeus oli 115 km/h, mutta museojunan nopeus on rajoitettu 80 km/h. Yhdistyksellä on voimassa oleva turvallisuustodistus ja kuljettajalla veturinkuljettajan pätevyys. Junan muun henkilökunnan pitää suorittaa myös liikenne- ja turvallisuuskursseja. Junassa on kumisevalaisten pitämä puffetti. Monet matkoilla mukana olleet ovat sanoneet, että 1950-luvun lättähatussa on tunnelmaa ja jopa pehmeämmät istuimet kuin 2000-luvun junassa.
Tänä vuonna paluumatkalla on uusia kohteita. Iisalmen jälkeen pysähdytään uuden kolmioradan vaihteella, josta näkee, miten tavarajunat voivat kulkea Kajaanin suuntaan käymättä Iisalmen asemalla. Samoin junalla on erikoislupa käydä Haapajärven uudella puutavaraterminaalilla, jossa nähdään uutta kuormausteknologiaa. Myös Nivalassa luovutetaan nivalalaiselle muistoksi samanlainen ratanaula, jollaisen Kyösti Kallio sai maillaan Mehtälän ja Raudaskylän välillä 13.7.1925, jolloin Iisalmesta ja Ylivieskasta tulleet kiskot yhtyivät.

Teksti: Osmo Halonen
Kuvat: Jaakko Pehkonen