Suomen selviytyminen ja Puolustusvoimat 

Suomen Puolustusvoimain lippujuhlanpäivää vietetään vuosittain 4. päivä kesäkuuta. Päivä on samalla marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä. Suurpoliittisista syistä johtui, että Suomella ei ollut mitään edellytyksiä käymiään sotia välttää. Syyskesällä 79 vuotta sitten Suomen Puolustusvoimissa taistelevat suomalaiset sotilaat kävivät Karjalan alueilla ankaraa taistelua Suomen kansallisesta olemassaolosta ja omasta eloonjäämisestään. Suomen Puolustusvoimat onnistuivat ja Suomi vältti Neuvostoliiton miehityksen. Aselepo tuli voimaan 4/5.9.1944. Lapinsodan päätyttyä 27.4.1945, aseet vaikenivat lopullisesti 80-vuotta sitten. Saksa tuhoutui ja länsivallat jättivät Suomen Moskovan etupiiriin toivomalla Suomelle jonkinlaista kulttuuriautonomiaa. Neuvostoliiton puna-armeijan yksiköt vyöryivät vastustamattomasti Elbelle saakka keväällä 1945. Epäilyksettä Neuvostoliito olisi pystynyt valloittamaan Suomen. Mistä syystä Neuvostoliito ei valloittanut ja miehittänyt Suomea vaikka se olisi siihen pystynyt? Suomi säilytti itsenäisyytensä ja vapautensa sotien kauden päättymisen jälkeen vaikka jäi hävinneelle puolelle. Miksi? Siihen on kymmenen olennaista syytä:

1. Torjuntavoitot kesällä 1944. Suomi pysäytti omalla rintamaosuudellaan ainoana maana neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen. Neuvostoliitto olisi toki voinut uusia hyökkäyksen, mutta Suomen nujertaminen olisi vaatinut aikaa ja liian paljon sotilaiden verta ja kalustoa suhteessa saavutettavaan hyötyyn nähden.

2. Suomen armeija oli Ryti–Ribbentrop sopimuksen seurauksena vahvistunut. Suomen Puolustusvoimat olivat syksyllä 1944 vahvemmat kuin koskaan ennen (tai suhteellisesti myöhemminkään). Suomen armeijan päällystö ja joukot olivat kokeneita ja käyneet ankaria taisteluita kesällä ja näyttäneet kykynsä taistella. Edessä oli vielä koskematon Salpa-linja. Koskemattomalla linjalla suomalaiset pystyisivät taistelemaan ja tuottaisivat varmasti vastustajalleen raskaita tappioita.

3. Kiire Berliiniin. Suomi oli enää Neuvostoliitolle toisarvoinen tavoite, kun Baltia oli vallattu ja tie Itämerelle avattu sekä Suomi irrotettu sodasta. Neuvostoliiton kannatti keskittää valtavan armeijansa voimat Keski-Euroopan sydänalueille ja vallata lopulta Berliini.

4. Asekätkentä. Asekätkentä oli poliittisesti arka tapahtuma. Sissitoiminnan riskistä kertoi varusteiden kätkeminen 30 000 sotilaalle, jos maa miehitetään. Neuvostoliitto oli itse menestynyt Saksaa vastaan partisaanisodassa. He tunsivat suomalaisten kyvyt tällä alalla hyvin.

5. Tuotantopanos. Sotakorvaustavarat, joiden tuotantoa ei haluttu vaarantaa. Suomi toimitti korvaustavarat tunnollisesti ne olivat tärkeitä Neuvostoliiton jälleenrakentamisessa ja Suomi noudatti tarkasti aselevon ehtoja. Pariisin rauhansopimus solmitiin 10-päivä helmikuuta 1947-

6. Kommunistien heikkous. SKDL menestyi vaaleissa 1945, mutta puolue oli hajanainen. Moskovasta ja maan alta tullut SKP:n riitaisa ydinjoukko ei kyennyt anastamaan valtaa.

7. SDP pysyi lujana. Asevelilinja johti sosialidemokraatteja eikä puoluetta sulautettu kommunisteihin, kuten monissa maissa. SDP pärjäsi hyvin poliittisissa taisteluissa työpaikoilla ja vakautti Suomen sisäpoliittisen kehityksen. Maalaisliitto ja kokoomuspuolue tukivat SDP:tä hiljaisesti. Pakon edessä pääoma, työ ja maan jälleenrakentaminen sekä asuttaminen ja sotakorvausten maksu osattiin nyt yhdistää.

8. J.K. Paasikiven valtiomiestaito. Pääministerinä ja presidenttinä J.K. Paasikivi otti huomioon Kremlin näkemykset ja tarvittaessa ymmärsi sitä. Paasikivi tiedosti joustamisen rajat ja puolusti järkähtämättä Suomen olennaisia etuja.

9. "Pelin henki" tiedostettiin. Valtaosa suomalaisista tiedosti ja ymmärsi pelin hengen. Neuvostoliittoa ei haluttu tahallaan ärsyttää ja poliittinen liturgia hyödynnettiin. Suomalaiset puolustivat lujasti ja eleettömästi Itsenäisyytensä ja vapautensa ydintä. Suomalaiset halusivat selviytyä ja pysyä hengissä.

10. Kylmä sota. Kylmänsodan kauden alettua Suomen miehittäminen ei ollut enää ajankohtainen. Miehitys olisi varmasti sitonut suuren määrän joukkoja ja ajanut Ruotsin sotilasliitto Naton jäseneksi. Tämä oli hinta, jota Kreml (Stalin) ei halunnut maksaa. Suomi oli jo hyvä rajanaapurimaa (YYA- sopimus) ja kauppakumppani. Suomalaiset ja Suomen alue toimi rauhallisena, itsenäisenä ja tavallaan demilitarisoituna vyöhykkeenä. Suomi sai kehittyä presidentti Kekkosen johdolla ja Kremlin silmien alla pohjoismaiseksi elämänlaatu- ja hyvinvointiyhteiskunnaksi. Suomi eli! Saksalaisen toimittajan kysyttyä suomettumisesta (finlandization, engl.) vastasi ulkoministeri Keijo Korhonen näin: jokainen maa valitsee mieluummin suomettumisen kuin saksoittuminen (germanization). Toimittaja kysyi mitä saksoittuminen tarkoitti, Korhonen vastasi sen tarkoittavan maan miehittämistä ja kahtiajakoa. Toimittaja meni hiljaiseksi. Suomen Puolustusvoimat olivat tehtävänsä täyttäneet ja antaneet poliitikoille mahdollisuuden. Itsenäisyyden merkitys veteraaneille: "Rauha ja vapaus merkitsee kaikkea."

Teksti Pauli Kinnarinen, kuva SA-kuva