Näköpotero

KonstaPylkkänen - Havukka-ahon ajattelija - on kirjailijamestari Veikko Huovisen luoma fantasiahahmo. Konsta oli kiinnostunut kaikesta siitä, mitä elämässä ja ympäristössä tapahtui. Konsta teki tarkkoja tutkimuksia ja havaintoja. Hänen mielestään maailman menoa pitää katsella laajemmasta näkökulmasta. Kainuulaiselta savottakämpältä, Konstan omasta näköpoterosta nähtynä, havainnointi ja elämänmeno maapallolla ja kaikkeusnäkymistä olivat huimaavia…"Jos maailmankaikkeus olisi vähääkään suurempi kuin se on, niin se olisi turhan iso…Kerran minä huimempana ollessani mittasin avaruuven. Minä makasin Sallatunturin nokassa, että olisin ollut vähän lähempänä... Ja Konsta näki ja ymmärsi miten..."

Konsta: "Kaikkiolevainen pyöriä juppasee kartaaniakselinsa ympäri. Ja se pyörii tuo pallo, ja sen mukana kiersivät yhtä pirun viuhakkaa ihmiset ja hevoset, kissat ja pässit, mehtikanat ja petäjät, pilvenpiirtäjät ja pellavaloukut, rautatiet ja hauet ja matikat, kunnanvaltuustot ja muikkunuotat ja siinä oli vaikka minkälaista porukkaa ja häntäsakkia. Siinä he mennä suhahtelivat rinta rinnan hullut ja hyvätapaiset, halvat ja aatelismiehet, köyhät ja rikkaat, porvarit, talonjussit ja työmiehet, siinä piirrättelivät kulkusällit ja suurlähettiläät, kadunlakaisijat ja keisarimiehet, eikä kukaan päässyt eroon toisistaan, ei kellään ollut asiaa hyvin kauas tanteresta. Mitä nyt joku ylpeämpi sahrautui helikopterilla peninkulman korkeuteen, niin alas oli tultava päivän eli parin päästä.- Ja oli niitä monenlaisia ammatinharjoittajia, oli metallurkia, jyrsijätä, viikateseppää. Etustajata, iskelmälaulajata ja mikä se oli se yksi... se tiploomikosmetolooki... siitä hän ei ole varma millä alalla se työhelee. Olisiko niitä uusia terveyssisaria? Siinä sitä tosiaan oli rahvasta, oli lättäjalkaa ja pallisilmää, rampaa ja rujoa, leipäsutta ja pesukarhua useansorttista hunteloa ja turistia." Siinä ne olivat ne maaelämän keskeiset elementit. Konstan maailmanselitys pätee- siihen ei ole paljon lisäämistä. Konsta tutki tarkasti muutakin: kuten mittarimatoa ja kusiaista ja viisautta.

Konstan käsityksen mukaan (sininen ajatus) viisausopin lajit ovat: kaukoviisaus, jota on hänellä hyvin paljon. "Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää…Sitten on teoreettinen viisaus, jota on sanomalehdissä ja vaikka missä. Siinä asia kuvitellaan yksipiippuiseksi haulikoksi, jossa on lukko epäkunnossa ja panos voi tulla ampujan silmille…Teoreettinen viisaus on kaukoviisauden veljenpoika, mutta linssi on vaivaisempi…"

"Käytännönviisaus on sitä, kun vanha kalttopääkettu juosta hipsuttelee rämeellä ja astuu omiin jälkiinsä. Mutta polulla voi olla ketunrauta… Vaan jos on lisäksi hyvä vainu, niin varmasti pärjää, paitsi jänis, joka menee mielellään lankaan, jos se on etevästi laitettu, vaan ei töherön käsialaa. Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään, miten olisi paras käyttäytyä. Tässä lajissa on ihminen viisaimmillaan… Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin! Tavallaan maapallossa on liiaksi viisautta, epäili Konsta: sitä ei jakseta kaikkea käyttää, vaan turvottaa se nupopäät mustansinisiksi". Näin siis teki huomioita ja johtopäätöksiä Konsta Pylkkänen Veikko Huovisen kirjassa Havukka-ahon ajattelija.

Veikko Huovisen oma näköpotero oli hyvin varustettu ja poterossa tarkkailija oli aina ajan hermolla ja näki kauas..."Mitenkähän EU:n ja Emun loppujen lopuksi käy? Historian opetuksen mukaan kansat ja kansallisuudet riitelevät alinomaa. Omaisuuksien, rahan ja vallan tiimoilta on käyty sotia iän kaiken, puhumattakaan pienemmistä konflikteista. Miten nyt, kun Euroopan kansoilla on yhteinen kassa eli budjetti, josta varoja anotaan ja jaetaan. Ilman muuta ne katkeroituvat, jotka katsovat saaneensa vähemmän. Ilman muuta on selvää, että suuret, joilla on enemmän edusmiehiä, voittavat äänestyksissä. Epärehelliset esittävät kirkkain otsin omia laskelmiaan. Tyhmän rehelliset häviävät kuten aina." 

Nyt tiedämme, että kuinka tarkka Huovisen kaukonäkö oli ja kuinka oikeassa hän oli. Hyvin ovat käsitykset aikaa kestäneet. Konstan mukaan, maapallo se vain mennä karnuttaa kartaaniakselinsa ympäri omalla ykstotisella radalla…

Teksti Pauli Kinnarinen
Kuvissa haapajärvisiä näköaloja ja havainnointipaikkoja Haapajärvi-Seuran kotiseutuarkistosta