Meidän Haapajärvi

Haapajärvellä yhteiskunnallinen rakennemuutos oli ollut jo pidemmän aikaa nähtävissä. sotien kautta seuranneen asuttamis- ja jälleenrakennuskauden loppuvaiheessa.1950-luvulla, rakennemuutos näkyi muuttoliikkeenä. Kunnasta poismuuton ehkäisemiseksi, Haapajärvellä yritettiin käyttää kaikkiakeinoja tässä murrosvaiheessa. Vuonna 1961 Haapajärvellä perustettiin teollistamislautakunta vastaamaan rakennemuutos tarpeeseen. Teollistamislautakunnan puheenjohtajana toimi diplomi-insinööri Yrjö Liimatainen ja sihteerinä kunnanjohtaja Sulo Hakulinen. Kunnanjohtajana Hakulinen oli erittäin oma-aloitteinen ja aikaansaava. Haapajärveä alettiin aktiivisesti mainostamaan erinomaisena ja edullisena teollisuusyritysten sijoituspaikkana. 

Sulo Hakulinen toimi kunnanjohtajana 1950- ja 60 -luvuilla.

Vuosikymmenessä Haapajärvi menetti 1230 henkeä eli keskimäärin noin 123 henkilöä vuodessa. Muuttotappio oli lopulta niin suuri, että koko Haapajärven väkiluku pieneni 1970-luvulle tultaessa, että noin 10 000 asukkaaseen nousseesta asukasmäärästä oli jäljellä enää 8 000 henkeä. Haapajärveltä muutettiin lähinnä: Ruotsiin, Lahden, Helsingin, Oulun ja Sodankylän seudulle. Jonkin verran muutettiin Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan.

Teollistumista kohti: teollisuustyöpaikkojen uskottiin merkitsevän elinkeinoelämälle ja kunnalle, uusia työpaikkoja varallisuuden kasvua, palveluelinkeinojen kehittymistä, samalla vetovoimaa ja vähentävän näin muualle muuttoa Haapajärveltä. Teollisuustonttipolitiikka ja teollisuushallien rakentaminen alkoivat tuoda tuosta ja Haapajärvelle saatiin joitakin teollisuuslaitoksia. Teollistamispolitiikan tärkein saavutus Haapajärvelllä oli ehkä vuonna 1961 puolustusvoimien asevarikon saaminen Vuorten Vuoriin. Vuonna 1975 Haapajärvelle muutti jo 25 henkilöä enemmän kuin lähti pois. Haapajärven asukasluku oli vuonna 1985 8426 henkilöä. Haapajärvi kehittyi nopeasti ja kuntamuodon muutoksen aika tuli: Haapajärvestä tuli kauppala vuonna 1967 ja kaupunki vuonna 1977. Maa- ja metsätalouden lisäksi Haapajärvellä on yritetty erialoilla aina. Yrityksiä on perustettu ja kun osalta on toiminta loppunut, on uusia aina perustettu. Vuonna 2025 asukaluku on 6 480 henkilöä.

Asevarikon toimintaa 1980-luvulla

Haapajärven Koposperällä Nurmelan tilan 3,7 miljoonan euron investointi on hyvä esimerkki ja kertoo siitä, että Haapajärvellä on uskoa tulevaisuuteen. Pihattonavetan avajaiset olivat tilalla syyskuussa. Koposperälle rakennettu uusinta uutta edustava pihattonavetta kiinnostaa ja innostaa. Nuoret yrittäjät ovat saaneet käsittääkseni erinomaista palautetta siitä, että he ovat olleet Suomen maatalousyrittäjille esimerkki ja inspiraatio. Nuorten maatalousyrittäjien pihattonavetta Haapajärvellä on valmis. 3,7 miljoonan euron investointi on tiettävästi lajissaan Suomen suurin alan investointi vuonna vuonna 2025. Nurmelan tilan yrittäjäkolmikko päätti useita vuosia sitten investoida isosti uuteen lypsykarjanavettaan.Yrittäjät olivat lyöneet avajaispäivän lukkoon jo silloin, kun kokonaisuus alkoi hahmottua paperille.

Nurmelan Tilan uuden navetan avajaiset toivat Koposperälle ennätyksellisen väkimäärän syyskuussa 2025

Me Ihmiset olemme sellaisia olentoja, että me tarvitsemme uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. Meidän on alettava puhumaan kotipaikkakunnastamme Haapajärvestä arvokkaana, hyvänä asuinyhteisönä. Ei vain pelkästään kasaantuneiden ongelmien näyttämönä: "kun ei täällä mittään oo" tai "paremmampa pijättä, kun täältä pois lähettä" sävyssä. Siten me voimme luoda paremmat mahdollisuudet yhteistyölle, toivolle ja hyvälle tulevaisuuden kehitykselle. Kotikuntamme Haapajärvi: Haapajärven kaupungin jokainen asukas on kotikuntansa paras mainos niin pahassa kuin hyvässä. Jokainen meistä Haapajärven asukkaista vaalii kotikunnan asioita sanoillaan ja teoillaan. Jokaisella on vastuu siitä, minkälaisen kuvan me annamme kotikunnastamme. Kysymys on oikeastaan vain siitä, minkälaista yhteisöä me haluamme olla rakentamassa ja minkälaisilla teoilla ja sanoilla me sen teemme. Mitä meillä on, ja mitä meidän pitää yhdessä tehdä on avain kysymys?

Miten pystymme ja kykenemme toteuttamaan uskottavasti hyvin erilaisia meitä koskevia projekteja. Haastetaan tulevaisuus ennakkoluulottomuudella, omalla osaamisella, kyvykkyydellä, uskottavuudella ja järkevällä työllä. Asetetaan päämäärä vuoteen 2030. Valitettavasti… Talous! talous ja talous! Vero- ja maksupolitiikan on oltava kilpailukykyinen. Työpaikkoja on meidän kyettävä luomaan ihmisille, tavoitellen pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Nyt, jälleen kerran, Haapajärvellä tarvitaan uskoa tulevaisuuteen, yrittäjähenkisyyttä, toteuttamiskelpoisia käytännön toimenpide-esityksiä ja vahvaa alueellista yhteistyötä. Haapajärven kaupungin olemassaolon tarkoitus on nyt ja tulevaisuudessa luoda sekä ylläpitää kaupungin kaikille asukkaille monipuolista, miellyttävää ja turvallista asuin- ja elinympäristöä. Tämä voidaan toteuttaa kunnossa olevan infrastruktuurin, hyvän hallinnon ja oikein mitoitetun palveluvarustuksen avulla. Kaupungin on oltava aidosti: luotettava, pitkäjänteinen, järkevä ja realistinen yhteistyökumppani yrittäjille sekä eri sidosryhmille ja kaikille yhteistyökumppaneille. Kaupungin pitää olla julkisuuskuvaltaan todenmukainen ja myös uskottava yhteistyökumppani. Meidän on kysyttävä, miten ja millä keinoilla Haapajärvi voi olla alueella paras ja aikaansa vastaava kuntakeskus?

Pauli Kinnarinen, kuvat Haapajärvi-Seuran kotiseutuarkisto