Maaseutujohtaja Sirpa Laitinen maatalouden ammattilaisena eri tehtävissä
Sirpa Laitinen aloitti kolmen kunnan maaseutupalvelujen maaseutujohtajana viime vuoden lokakuun alussa. Maaseutupalvelujen yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Haapa- ja Pyhäjärven kaupungit ja Reisjärven kunta. Yhteistoiminta-alueella on kolmen kunnan jäsenistä koostuva maaseutulautakunta, jonka puheenjohtajana toimii haapajärvinen Tiina Pietikäinen. Sirpan lisäksi kolmen kunnan maaseutupalveluissa työskentelee kolme maaseutuasiamiestä, joista uutena tehtävässään helmikuun alussa Pyhäjärvellä aloittaa Annukka Remes. Minna Martikainen palvelee viljelijöitä Haapajärven kaupungintalolla olevassa toimipisteessä.
Sirpa tuli yhteistoiminta-alueen palvelukseen vuoden 2023 syksyllä, kun hän aloitti Pyhäjärvellä maaseutuasiamiehen tehtävässä.
- Pyhäjärvelle tulin töihin MTK Pohjois-Suomen järjestöagrologin tehtävästä, jossa olin noin viidentoista vuoden ajan. Sitä ennen työskentelin maatalousyrittäjänä omalla maitotilalla, joka on siirtynyt sittemmin poikani hoiteisiin, kertoo Sirpa työhistoriastaan.
- Maaseutuyrittäjän työn ohella suoritin ensin maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon. Sen jälkeen suoritin agrologin ammattikorkeakoulututkinnon, jota täydensin myöhemmin ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Haluankin rohkaista maatalousyrittäjiä ja olla esimerkkinä, että muutostilanteissa ja muutoinkin voi lähteä vielä aikuisenakin opiskelemaan ja tehdä erilaista työuraa.
Työ maaseutuyrittäjänä ja sen tuoma osaaminen on antanut Sirpalle vahvan pohjan myös nykyiseen maaseutujohtajan tehtävään. Sirpa kehuu myös nykyisiä koulutuspalveluja, jotka antavat monimuotoisuudessaan paljon mahdollisuuksia lisäkoulutukseen ja osaamisen täydentämiseen.
Maatalouden tilaa ja kehitysnäkymiä
- Yhteistoiminta-alueen kunnat poikkeavat maatalouden suhteen jonkin verran toisistaan. Haapajärvellä ja Reisjärvellä tuotantosuuntana korostuvat karjatalous sekä lihan- ja maidontuotanto. Pyhäjärvellä on enemmän kasvintuotantotiloja sekä marjatiloja, kuvaa Sirpa työkenttänsä alueen ominaispiirteitä.
- Maatalous- ja puutarhayrityksiä yhteistoiminta-alueellamme noin 350 yritystä. Yritykset jakaantuvat aika tasan kolmen kunnan kesken, Haapajärven tilamäärä on kuitenkin alueen suurin eli 125 tilaa vuonna 2025.
Maatalouden tulevaisuuden alueella Sirpa näkee myönteisenä. Sukupolvenvaihdoksia tehdään kaikissa kunnissa, vaikkakin vähemmän kuin joskus aikaisemmin. Viljelijöiden ikärakenne ennustaa, että uusia maatalousyrittäjiä tarvittaisiin tulevina vuosina. Sirpa iloitsee siitä, että oppilaitoksissa on runsaasti maataloudesta kiinnostuneita opiskelijoita, joista osa olisi halukkaita toimimaan myös maatalousyrittäjinä. Hän muistuttaa, että perinteisen perheen sisällä tapahtuvan sukupolvenvaihdoksen lisäksi, kannattaa joissakin tilanteissa harkita myös ulkopuolista jatkajaa tilakaupan kautta.
Sirpa korostaa maatalouden ja alkutuotannon merkitystä nykyisen maailman tilanteen aikana huoltovarmuuden kivijalkana. Kunkin maan ruokahuolto perustuu poikkeusoloissa omaan alkutuotantoon ja elintarvikevalmistukseen.
Maatilojen toiminnan perustana on luonnollisesti kannattavuus, joka voi toteutua monen kokoisilla tiloilla. Maataloutta on oltava myös eri puolilla maata ja tilat voivat olla kooltaan erilaisia. Yrittäjän osaaminen ratkaisee viime kädessä minkä kokoisella tilalla ja millä tuotantosuunnalla maatila toimii kannattavasti.
Sirpa toteaa, että maatilankin toimintaan ja pyörittämiseen liittyy yrityksenä monenlaista hallinnollista työtä ja ulkopuolista valvontaa. Suomen EU-jäsenyyttä on nyt eletty jo niin monta vuotta, että sen mukanaan tuomaan hallinnolliseen työhön on maatiloilla jo myös totuttu. Myös viljelijäpolvet ovat osin vaihtuneet vuosien vieriessä. Monet nuoremman polven viljelijät eivät ole muunlaista toimintaympäristöä nähneetkään. Sirpa näkee hyvänä kehityssuuntana myös sen, että EU-lähtöistä valvonta- ja tukijärjestelmää pyritään joiltakin osin myös jouhevoittamaan.
Lopuksi Sirpa kehuu Suomen maatalouden erinomaisia edellytyksiä. Löytyy muun muassa puhdasta vettä, saastumatonta maaperää, ammattitaitoiset ja osaavat viljelijät ja omanlaiset hyvät pohjoiset kasvuolosuhteet. Mahdollisuudet pitäisi pystyä hyödyntämään esimerkiksi lisääntyvänä elintarvikevientinä, mikä toisi lisää työtä maatiloille ja maaseudulle.
Teksti Juha Uusivirta