Kopsan kaivosalueen tie arvokkaalle maisema-alueelle

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on tehnyt huhtikuun lopussa päätöksen, joka koskee Kopsan kaivosalueen tieyhteyttä tulevalta kaivosalueelta yleiselle maantielle. Fennia Gold Oy on hakenut täydennystä kaivospiiripäätökseen, jolla määriteltäisiin tieyhteys kaivosalueelle. Tieyhteyttä koskeva apualueen hakemus on ollut vireillä alkuvuodesta 2023 asti. Hakemukseen ja sen muutoksiin on käsittelyn aikana jätetty lukuisia viranomaisten lausuntoja sekä alueen asukkaiden, maanomistajien ja yhdistysten muistutuksia ja mielipiteitä.

Tieyhteys eli apualue on leveydeltään 25 metriä ja pituudeltaan 1 905 metriä. Sen pinta-ala on yhteensä 4,77 hehtaaria. Apualueen perustaminen ei edellytä erillistä kaivoslain tarkoittamaa kaivosturvallisuuslupaa, joka vaaditaan varsinaiselta kaivosalueelta aikanaan.

Tieyhteys on esitetty alla olevassa kartassa. Kaivosalueelta tuleva tie liittyy Tiitonrannantiehen peltoalueen halki. Peltoalue järvimaisemineen on osa Kalajokilaakson viljelymaisemaa, joka on Kortejärven kohdalla luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi, mutta välittömästi Oksavalta alkaen se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi, joka ulottuu Nivalan kautta Ylivieskaan saakka.

Kemikaali- ja turvallisuusvirasto perustelee päätöstään monin eri tavoin ja osa perusteluista on muistutuksissa esitettyjen asioiden vastaisia. Tieyhteys ei sijaitse asuttujen kiinteistöjen läheisyydessä, mutta tieyhteydellä on haettava ennen rakentamista Ely-keskuksen liittymälupa. Tieyhteys ei liity Tiitonrannantiehen asuttujen kiinteistöjen kohdalla. Rikastekuljetukset on peitettävä eikä niistä saa levitä pölyä ympäristöön. Myöskin tien käytöstä aiheutuva pölyäminen on minimoitava ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti. Tieyhteys ei pirsto metsätiloja. Tieyhteys ei sijoitu talousvesikaivojen läheisyyteen eikä alueen lähteiden läheisyyteen eikä niiden vaikutusalueeseen. Tieyhteys ei myöskään sijoitu Lähdekankaan pohjavesialueelle eikä sen vaikutusalueelle. Vaikka tieyhteys sijoittuu maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ja peltoaukealle katkaisten myös viljelyssä olevan peltotilan, se ei muodosta kaivoslain tarkoittamaa estettä apualueen myöntämiselle. Kaivosluvan haltijan on ryhdyttävä tieyhteyden ja sähkölinjan rakentamiseen päätöksessä tarkoitetulla apualueella kymmenen vuoden kuluessa. Asianosaiset ovat oikeutettuja haittakorvauksiin Maanmittauslaitoksen kaivostoimituksessa. Kaivosluvan haltijan on maksettava apualueen kiinteistöjen omistajille vuotuinen korvaus (louhintakorvaus). Louhintakorvauksen vuotuinen suuruus kiinteistöä kohti on 50 euroa hehtaarilta.

Luvan myöntämisen edeltävissä vaiheissa annetuissa lausunnoissa annettiin palautetta eri tieyhteysvaihtoehdoista, otettiin kantaa kaivostoiminnan ja tieyhteyden haittoihin sekä vastustettiin koko kaivoshanketta. Suomen ympäristökeskus korosti useissa lausunnoissaan Haapajärven valtakunnallisen pohjavesiaseman merkitystä. Haapajärvellä on yksi valtakunnan 36 pohjavesiasemasta. Kaivosalue apualueineen sijoittuu välittömästi pohjavesialueen tutkimusputkien alueelle ja tuhoaa käytännössä pohjavesiaseman. Ympäristökeskus vaatii, että pohjavesiaseman toiminta on turvattava ja samalla ehdottaa, että kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan tuhoutuva pohjavesiasema uudella asemalla.

Kaivosalueen vieressä oleva Lähdekankaan pohjavesialue tuotiin esille monissa muistutuksissa. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ympäristönvalvontayksikkö ja paikallinen ympäristönsuojeluviranomainen vaativat pohjavesialueen huomioimista tieyhteyden suunnittelussa. Erityisesti pohjavesialueen merkitystä ja mahdollista pilaantumista korosti Haveperän vedenottoyhtymä, jonka osakkaat saavat talousvetensä kyseisellä pohjavesialueella olevasta lähteestä. Maanomistajien kannanotoissa vastustettiin muun muassa lohkojen pirstoutumista niin metsien kuin peltojenkin osalta. Kyläyhdistykset toivat esille myös tiealueen ja varsinaisen kaivoshankkeen vaikutukset ympäristöön, asumisviihtyvyyteen, retkeilymahdollisuuksiin ja kiinteistöjen arvoihin. Muistutuksia antoivat myös MTK:n paikallisyhdistys ja alueellinen metsänhoitoyhdistys.

Kopsan kaivoshanke on ollut vireillä pitkään. Kaivoshankkeisiin liittyvät monimutkaiset lainsäädäntöön perustuvat lupaprosessit, joista osa kuuluu varsinaiseen kaivostoimintaan ja osa liittyy kaavoitukseen ja rakentamiseen. Kaivoslain nojalla Belvedere Mining Oy:lle on vuonna 2013 myönnetty kaivospiiriä koskeva päätös ja se siirrettiin vuonna 2017 Beldevere Mining Oy:n konkurssipesältä Fennia Gold Oy:lle. Kopsan kaivospiirimääräys on siis lainvoimainen, mutta kaivospiiritoimitus on vielä kesken. Päätökseen liittyvä tieyhteys ei saanut lainvoimaa, koska Pohjois-Suomen hallinto-oikeus palautti vuonna 2015 tieyhteyttä koskevan valituksen johdosta asian Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on nyt huhtikuisella päätöksellään ratkaissut asian. Tieyhteyttä koskevasta päätöksestä voi valittaa 2.6. mennessä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Asiakirjat löytyvät Tukesin nettisivuilta.

Teksti Juha Uusivirta, kuva Tukesin asiakirjoista