Kirjat ja kielet aina mukana elämässä

Haapajärven kirjastonjohtaja Leena Teirioja on vuosien varrella sanonut maailmalla työskennellessään, että Haapajärven kirjasto on ollut hänen paras työpaikkansa. Leena työskenteli ylioppilastutkinnon jälkeen sijaisuuksissa Eila Telinkankaan emännöimässä kaupunginkirjastossa. Nyt hän on palannut kirjastonjohtajana tuttuun taloon kirjojen maailmaan.

- Kirjat ja kielet ovat olleet aina elämässäni. On mukavaa työskennellä asiakkaiden kanssa ja keskustella työkavereiden kanssa kirjaston toiminnan kehittämisestä. Monenlaisia uusia kuvioita meillä onkin vireillä, kertoo Leena tuoreita kuulumisia.

Leena taival kirjojen parissa alkoi jo ala-asteella. Hänellä on tuoreessa muistissa, kuinka opettaja Heljä Kaarto avasi koulun kirjaston kaapin ovet ja oppilaat pääsivät tutustumaan lainattaviin kirjoihin.

Aikanaan tie vei Vaasan yliopistoon, jossa Leena suoritti filosofian maisterin tutkinnon englannin kielessä sekä suomen kielessä ja kirjallisuudessa. Opiskeluaikana hän teki monenlaisia töitä ja valmistumisen jälkeen koitti kolmen vuoden työjakso Irlannissa. Suomeen hän palasi Helsinkiin, jossa työskenteli kymmenkunta vuotta.

Kotiseudulle hän palasi kahdeksisen vuotta sitten. Yksi syy paluuseen olivat vanhemmat, jotka tarvitsivat apua. Leena suoritti myös kirjastoalan opintoja Haapaveden opistolla.

Leena kirjaston aikuisten osastolla kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kirjasto-kulttuuritalon yläkerrassa

Kirjasto on varsinainen monipalvelukeskus

Leena kertoo, että tämän päivän kirjastossa saa monipuolisia palveluja ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia. Tietenkin myös kirjoja lainataan ja niiden palautuksia otetaan vastaan.

- Kirjaston tilojen käyttöä erilaisiin kokoontumisiin viritellään koko ajan. Ilmassa on ollut muun muassa shakkikerhon kokoontumiset ja yhteistyö yhdistysten kanssa, jotka voisivat esitellä toimintaansa kirjastossa, avaa Leena tulevia toiminnan kehittämisen ideoita.

Yhteistyö koulujen kanssa on ollut pitkään kirjaston väen perustoimintoja. Kouluilla on omia kirjastoja, joiden sisältöä kirjaston työntekijät päivittävät. Myös vierailut kouluilla ja muun muassa kirjavinkkaus kuuluvat toimintaan.

Päiväkodit ovat alkaneet hyödyntämään omatoimiaikaa ja lapset käyvät kirjastossa päiväkodin työntekijöiden kanssa. Omatoimiaika on lisännyt kirjaston käyttöä, koska aukioloajat ovat jatkuneet arkipäivisin ja kirjasto on nyt avoinna viikonloppuisinkin, vaikka henkilökunnan vähennykset ovat vähentäneet perinteisiä aukioloaikoja.

Omatoimiaikana myös lehtien lukumahdollisuus on suosittua. Myös varattuja kirjoja voi noutaa itsenäisesti. Kirjaston tiloissa on rauhallista myös opiskella ja esimerkiksi lukion oppilaita on käynyt hyödyntämässä tätä mahdollisuutta. Omatoimiaikana kirjastossa on kameravalvonta.

Leena muistuttaa, että omatoimiaikana asiakkaat ovat sitoutuneet käyttösääntöihin, jotka löytyvät kaupungin kotisivuilta palvelut-valikosta kirjaston alta. Kirjaston henkilökunta huolehtii omatoimiaikana palautettujen kirjojen hyllyttämisestä, jotta kirjastomateriaalin järjestys säilyy ja uusilla asiakkailla on asianmukaiset mahdollisuudet lainaukseen.

Kirjaston perustehtävänä on edelleen tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Toiminnan taustalla on myös kirjastolaki. Kirjaston työntekijät auttavat asiakkaita palveluaikoina heidän tarvitsemissaan asioissa.

Kirjastot tarjoavat monipuolisen valikoiman eri aikoina julkaistuja kirjoja uutuuksien lisäksi. Haapajärvi on liittynyt myös E-kirjastoon, joten myös E- ja äänikirjojen lainaus on mahdollista haapajärvisille.

Leena on mukana kuntien yhteisen E-kirjaston suomenkielisen kaunokirjallisuuden hankintatyöryhmässä ja hän toteaa, että on ollut mielenkiintoista nähdä, miten hankitaan koko maan kirjastoihin E- ja äänikirjoja.

Kaukolainoja käyttävät tavallisten kirjaston käyttäjien lisäksi myös aikuisopiskelijat. Kaukolainat mahdollistavat lainauksen kaikista Suomen kirjastoista, mutta ne voivat olla joskus maksullisia. Naapurikuntien kirjastojen välinen yhteistyö eli seutulainat mahdollistaa kirjojen nopean saannin asiakkaille, ja kirjastot voivat osittain erikoistua materiaalihankinnoissaan. Esimerkkinä Leena mainitsee, että Haapaveden kirjastolla on musiikin alan kirjoja muita runsaammin.

Kaikille ei vielä tuttua, että kirjastosta voi lainata myös urheiluvälineitä maksutta. Pientä maksua vastaan kirjastosta voi lainata myös MLL:n paikallisosaston lasten turvaistuimia ja matkasänkyä. Kirjaston väki myy myös ennakkolippuja kulttuuripalvelujen järjestämiin konsertteihin ja muihin tapahtumiin.

Kulttuuripalvelut järjestävät kirjaston tiloissa myös taidenäyttelyjä. Parhaillaan kirjastossa on esillä Sofia Mikkolan upeita satukuvituksia, joissa on myös QR-koodeja kuvien satuihin joko tekstinä tai kuunneltavina.

Kirjaston avoimuutta eri ikä- ja muille ryhmille edustavat osaltaan myös iltapäivätanssit, joita on tulossa syyskaudella kolmet ennen vuoden vaihdetta. Kuukauden toisena torstaina klo 15 kirjaston aulassa pannaan jalalla koreasti Pauli Raivion ja Pertti Lampelan tahdittamana.

Syyskaudella jatkuvat aikuisten kirjanystävien kokoontumiset. Myös Eila Telinkankaan kirjavinkkausilta on luvassa marraskuussa.

Lapset ja nuoret ovat kirjastoväen tärkeä kohderyhmä kirjaston palveluille. Kouluyhteistyön lisäksi on suunnitteilla muun muassa perhetapahtuma ennen joulua ja Harry Potter -tapahtuma yhteistyössä lukiolaisten kanssa. Lasten ja nuorten tapahtumia tullaan jatkossakin järjestämään myös yhteistyössä seurakunnan, 4H-yhdistyksen ja nuorisopalvelujen kanssa.

Teksti ja kuva Juha Uusivirta