Kalakankaan ja Niininevan asutustilat tänä päivänä
Sotien jälkeinen asutustoiminta toi Kalankankaan kulmille 1940-luvun loppupuolella ja seuraavan vuosikymmenen alussa elämää ja toimintaa. Kalajanjoen eli Niininevan pika-asutusalue oli raivaajille mittava voimainponnistus. Peltoa raivattiin ja asuinrakennuksia sekä navettoja tehtiin rivakasti. Tämän päivän asutustilojen tilannetta selvitti asutustilalla itsekin lähes koko elämänsä asunut Juhani Povelainen. Juhani on kotiseutu- ja suunnistusmiehenä ollut tekemässä muun muassa karttaa Niininevan asutustiloista Kalakankaan kyläyhdistyksen julkaisuun vuonna 2009.
Asutustiloja muodostettiin aikanaan pika-asutus- ja maanhankintalakien perusteella. Tiloja saivat monet väestöryhmät, joita olivat rintamamiehet, kaatuneiden omaiset ja luovutettujen alueiden siirtoväki, joista enemmistö oli kotoisin luovutetusta Karjalasta.
Karttaa tutkaillessa Juhanille muistuu mieleen monta tarinaa asutustilojen asukkaista ja heidän vaiheistaan. Niininevalla oli 39 asutustilaa. Alkuperäisiä tilan raivanneita ja rakentaneita henkilöitä ei ole enää elossa, mutta yhdeksällä tilalla asuu pysyvästi tai tilapäisesti alkuperäisten perheiden jäseniä tai jälkeläisiä. Karjalasta evakkoon lähteneitä perheitä asettui Niininevalle kolmelle tilalle. Yhdentoista tilan rakennukset ovat nykyisin tyhjillään tai ainakin asuinrakennus on purettu. Asukkaita on edelleen siis 28 tilalla tai asuinpaikalla, sillä monessa pihassa on esimerkiksi uusi asuinrakennus. Vuosikymmenten kuluessa tilojen omistajat ovat myös vaihtuneet kiinteistökauppojen myötä. Monessa tapauksessa myös alkuperäiset pellot ovat vaihtaneet omistajaa. Päätoimisten maanviljelijöiden määrä on vähentynyt maan yleisen yhteiskunnallisen kehityksen mukaisesti.
Povelaisen talo ja tila on edelleen alkuperäisten rakentajien perheellä. Povelaisten evakkomatka Soanlahdelta Karjalasta päättyi siis Haapajärvelle ja asutustilalle Kalakankaalle. Juhani ja Helena Povelainen asuvat Juhanin vanhempien aikanaan rakentamassa pihapiirissä, johon kuuluvat asuinrakennus, navetta, sauna ja piharakennus. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton inventoinnissa vuodelta 1993 Povelaisen asuinrakennusta ja pihapiiriä kuvattiin ulkoapäin alkuperäisessä asussa olevana asutustilana. Pihapiirissä onkin edelleen nähtävissä alkuperäinen asutustilan rakennettu ympäristö.
- Tuossa saunassa meidän perheemme aloitti asumisen Haapajärvellä vuonna 1949. Aluksi meidän vanhempamme nukkuivat alakerrassa ja me lapset saunan vintillä. Asuinrakennuksen puutavara saatiin Kalkkuperällä olleesta tilan omasta metsästä. Asuinrakennus saatiinkin rakennettua jo loppuvuodesta 1949 ja samoin navetta. Niin asuminen lähti käyntiin väljemmissä ympyröissä. Tässä oli pihapiirissä alun perin myös vähän peltoakin, mutta pellot oli kuitenkin kunnostettava ensin viljelykuntoon, valaisee Juhani perheen asutustilan alkuhistoriaa.
Niininevan asutustiloilta on saanut innoituksensa myös Sakari Mustanojan käsikirjoittama ja ohjaama Raivaajat-elokuva, joka on esitetty muun muassa Ylen ohjelmistossa. Elokuva valmistui vuonna 1990. Sakari teki mittavan taustatyön elokuvalle haastattelemalla tuolloin kaikki elossa olleet asutustilojen raivaajat. Elokuvan pääosissa kuvitteellista Puntarin pariskuntaa näyttelivät Teuvo Kokkoniemi ja Helena Mykkänen. Elokuvan musiikki on Anssi Tikanmäen säveltämää.
Kalakankaan sittemmin lakkautettu kyläyhdistys arvosti kylän asutustilojen historiaa ja tiloilla tehtyä raivaustyötä. Kyläyhdistys järjesti asutustoiminnan 40-vuotisjuhlan vuonna 1989. Juhlassa olivat kunniavieraina tuolloin vielä elossa olleet raivaajasukupolven edustajat. Myös Raivaajat-elokuvasta saatiin maistiaisia näyttämöesityksen muodossa. Asutustoiminnan 40-vuotisjuhlasta ja Raivaajat-elokuvan julkistamisesta voi lukea tarkemmin Posti-Heikin eli Heikki Mustanojan leikekirjasta, joka löytyy suunnistusseura Rastiimin nettisivuilta.
Kalankankaan kyläyhdistys juhli myös asutustoiminnan 60-vuotisjuhlaa vuonna 2009 kyläyhdistyksen lehden juhlanumerolla.
Teksti ja kuvat Juha Uusivirta