Juho Jaakonaho mestaripyöräilijä ja puuseppä

Perinnettä Haapajärveltä

Juho Jaakonaho syntyi 1.9.1882. Haapajärvellä. Hän oli maanviljelijä ja oli aikanaan kuuluisa haapajärvinen urheilumestari: pyöräilijä, hiihtäjä, suksiseppä ja taitava puuseppä, joten hänestä jäi monta tarinaa elämään. Jaako-Jussi oli mestaripyöräilijä ja hän voitti useita Suomen mestaruuksia ja olipa Suomen olympiaedustajana Tukholman kisoissa 1912. Pyörärikon takia ei menestystä tullut. Tarina kertoo, että Jussin ajoa sabotoitiin. Juuri Jussin kohdalla heitettiin naulainen lauta tielle pusikosta. Pyörästä puhkesivat kumit, joten olympiavoitto jäi saavuttamatta. Juho Jaakonaho hallitsi suvereenisti Suomen kilpapyöräilyä vuodet 1910–1930. Ihmiset kertoivat Juhon sanoneen kilpailupaikalle tullessaan, että "kukahan lienee toinen." Juho ei sitä itse tunnustanut mutta kyllä hän voitoistaan, totta kai, iloitsi. Juho Jaakonaho oli myös erinomainen hiihtäjä. Pentti Haanpään novelli "Polkupyöräurheilija Saikansalo" kertoo Juhosta.

Juho Jaakonaho oli myös kuuluisa suksimestari ja teki suksia myyntiin. Jussilla oli puusepänverstas Oksavan kylän Hirsikankaalla omistamallaan Jokelan tilalla ja myöhemmin Hautamäki nimisellä tilalla. Juho höyläsi siellä suksia piikkarit jalassa. Haapajärvellä oli merkkitapaus, jos mies sattui saamaan talveksi alleen kunnon "Jaako-Jussit". Jussi teki ns. haapavetisiä suksia ja myöhemmin murtomaahiihtoon tarkoitettuja suksia. Lampisen suksitehtaalle hän hankki suksipuita noin 40 000 suksiparille. Jussi sahasi ne aihioiksi ensin käsisahalla ja myöhemmin höyrykoneen voimalla toimivalla kenttäsirkkelillä. Vuosikymmeniä kestäneen urakoinnin aikana syntyi runsaasti rakennuspuutavaraa yksityisille ja sen lisäksi mm. Valtion Rautateille, Kuonan kylälle sahattuna 12 000 ratapölkkyä sekä kunnalle sahattuna Kopolan ja Kuusaan kouluille rakennushirret. Tasavallan presidentti Urho Kekkosella oli Jussin tekemät, ja hänelle lahjoittamat sukset.

Juho Jaakonahosta on kansan suuhun jäänyt elämään monta tarinaa. Ohessa muutamia. Jaako-Jussin opetus, hänen itsensä aikanaan kertomana: "Ensimmäiset pyöräkilipailut, joissa minä olin mukana pijettiin Haapajärven kirkolla. Pappilan pehtoori piti minua lähtiissä pystyssä ja siinä samalla neuvo, että elä aja mennessä kovasti niin saat paremman ajan kun tullessa ajat kovasti. Niin minä sitä neuvua nouvatin, mutta en pääsykkää ensimmäiseksi. Minä sitä jäläkeenpäin valitin isälle, että ku se lähettäjä minua narras. Isä anto palkintorahat seuraaviin kilipailuihin. Ne pijettiin kahen viikon päästä ja minähän jätin voittajaa kolomatta minnuuttia kymmenellä kilometrillä. Sitte minä oon koittanu ajaa yhtä kovasti tullen mennen ja palatessa." 

Kilpapyöräilijänä Juho Jaakonaho edusti Kälviän Tarmoa, Sievin Lylyä, Oulun Pyrintöä ja Kokkolan Veikkoja, siksi, että Haapajärvellä ei ollut pyöräilyseuraa. Juho Jaakonaho voitti yhteensä 22 maantiepyöräilyn eri matkojen Suomen-mestaruutta, joista ensimmäisen viiden kilometrin matkalla vuonna 1910. Vuonna 1911 Juho voitti kaikki kilpailumatkat, tällä kertaa neljä kappaletta. Voittoajat olivat 1 kilometrillä 1.30,3, 10 kilometrillä 16.50,7, 30 kilometrillä 51.06,0 ja 60 kilometrillä 1.49.08,0.ja viimeisen 30 kilometrin matkalla 49-vuotiaana vuonna 1931. Pitkän kilpapyöräilyuransa aikana Juho piti hallussaan Suomen ennätyksiä yhden, kymmenen, viidentoista, kahdenkymmenen, kahdenkymmenenviiden ja kolmenkymmenen kilometrin matkoilla. Hän saavutti kilpapyöräilyuransa aikana yli kolmesataa ensipalkintoa.

Jaako-Jussi oli myös tunnettu voimamies. Satakiloinen suolasäkki ei paljoa painanut Jussin käsissä. 18-vuotiaana hän kantoi selässä 16 leiviskän (136 kg:n) suolasäkin ja 20-vuotiaana nousi Jussin hartioilla useampia miehiä kyykystä ylös helposti. Melkeinpä missä työssä tahansa hän päihitti toiset. Raskaissa maanviljelys- ja metsätöissä hän oli pistämätön mies. Isänsä käsityksen mukaan parempaa miestä ei ollut. Kerran Juhon kotitalossa Jaakolassa oli kuollut suutari, jolle Juho oli luvannut tehdä arkun. Kun kotoa soitettiin Kalajoella työssä olevalle Jussille, että pitäisi tulla arkku tekemään, ei siinä juurikaan aikailtu. Juho lähti varhain aamulla polkemaan pyörällä 100 km päässä olevaan kotiinsa Haapajärvelle. Teki ja maalasi arkun ja polki vielä saman päivän iltana Kalajoelle takaisin. 

Oppipojat: Juhon oppipojat saivat lähes viisikymppisen Juhon houkuteltua Haapajärven Nuorisoseuran järjestämiin pyöräilykilpailuihin Parkkila-Oksava-Haapajärvi lenkille. Pojat olivat varmoja voitostaan, mutta toisin kävi. Juho tuli maaliin eikä nuoria miehiä edes vielä näkynyt. Vanha Mestari heitti pyöränsä tiepuoleen, marssi edes takaisin ja toisteli virren sanoja: "Ei nuoruuteen voi turvata, ei terveyteen täällä. Vanhemmat usein lapsensa saa nähdä paarein päällä." Sellainen mies oli "Jaako-Jussi." Juho Jaakonaho kuoli Haapajärven vanhainkodissa 21.1.1964. Juho Jaakonahon syntymän 100-vuotispäivänä 1.9.1982 paljastettiin Juholle muistomerkki Haapajärven Rotarypuistoon mestarin harjoitus- ja kilpailureitin varrelle.

Teksti: Pauli Kinnarinen, kuvat Haapajärvi-Seuran kotiseutuarkisto