Henkilöhaastattelussa Timo Mikkola

Seuraavaksi Haapajärvi kuvina -sivuston haastatteluvuorossa on Timo Mikkola, joka on Kaupungin Kaunein -yhtyeen perustaja. Yhteisökanava ja facebookissa oleva Haapajärvi kuvina -sivusto tekevät yhteistyötä myös siten, että sivuston yrittäjä- ja henkilöhaastattelut julkaistaan täällä yhteisökanavallakin.

1. Kerro hieman itsestäsi ja Kaupungin Kaunein yhtyeestä?
- "Synnyin 6. maaliskuuta" 1964 – kuten Kisu laulaa omassa kappaleessaan. Muistaakseni Haapajärvi oli silloin vielä kauppala, joten olen paljasjalkainen kauppalalainen. Koulujen ja armeijan jälkeen muutin Ähtäriin. Musiikkiura päättyi marraskuussa 1987. Viimeinen keikka oli Pyhännällä. Silloin putosi iso taakka harteilta. Olin alkanut seurustella ja halusin elämältä muutakin kuin musiikin tekemistä. 

Valmistuin metsätalousinsinööriksi joulukuun lopussa 1991, minkä jälkeen muutin työn perässä Ouluun. Huhtikuussa 1992 aloitin metsäneuvojana Kiimingin metsänhoitoyhdistyksessä. Muutaman vuoden kuluttua minut nimitettiin toiminnanjohtajaksi. Työura on jatkunut samassa organisaatiossa jo 35 vuotta, vaikka nimi on sittemmin muuttunut MHY Oulu Kiimingiksi. Työelämää on vielä jäljellä noin kolme vuotta.
Minulla on aikaisemmasta avioliitosta kaksi 1990-luvulla syntynyttä lasta, Nina ja Niko. 

Omistan perustamani Kaupungin Kaunein -yhtyeen kaikki oikeudet, ja toimintaa pyörittää yritykseni Kaunarit C. Toimimme nykyään projektiluontoisesti: teemme keikkoja, pienempiä esiintymisiä, levytyksiä sekä järjestämme erilaisia tilaisuuksia. Alkuperäisistä jäsenistä mukana olen enää vain minä. Allari (Markku Vilppola) oli vielä mukana koronavuonna 2021, jolloin teimme comeback-kiertueen. Yksi kiertueen keikoista järjestettiin lokakuussa Haapajärven kulttuuri- ja teatterisalissa. Korona-aika oli kuitenkin vaikeaa aikaa esiintyville artisteille. Myös me jouduimme peruuttamaan kiertueen kaksi viimeistä keikkaa, kun ravintolat suljettiin ja yleisötapahtumien järjestäminen jälleen kiellettiin.

Nykyisessä kokoonpanossa ovat minun lisäkseni Antti Nissinen (kitara, laulu ja biisintekijä), Kai Penttilä (rummut), Kari Södö (basso) sekä Elsa Vikstedt (taustalaulu). Studiotyöskentelyssä käytämme Elsan lisäksi taustalaulajana myös Anne Topparia.

2. Miten kaikki alkoi? Miten päädyit mukaan Kaupungin Kaunein -yhtyeeseen?
- Kaupungin Kaunein tunnettiin alkujaan nimellä Rappio. Yhtye toimi sillä nimellä noin kolme vuotta. Perustajajäseniä olimme minä ja Pekka Rautaoja. Myöhemmin suuntasimme junalla Pyhäjärvelle, jossa mukaan liittyivät rumpali ja laulaja Markku Vilppola sekä kitaristi Ahti Nurmesjärvi. Keikkoja tehtiin ahkerasti. Julkaisimme singlen Harha / Kaupungin Kaunein sekä pitkäsoiton Tehty mikä tehty.

Punk-aika kuitenkin hiipui, ja oli aika vaihtaa yhtyeen nimi. Otin uuden nimen singlen B-puolen kappaleesta, ja niin syntyi Kaupungin Kaunein. Samalla houkuttelimme Janne Saarelan toiseksi laulajaksi bändiin. Keikkoja ja erilaisia esiintymisiä alkoi tulla yhä enemmän. Julkaisimme vielä singlen Syntinen kesäyö / Öljymäen Esso, joista erityisesti Öljymäen Esso tuli monille tutuksi myös Hittimittari-ohjelman kautta.

3. Millaisia muistoja sinulla on yhtyeen alkuajoista?
- Muistoja ja kommelluksia alkuvuosilta on valtavasti, ja niitä on edelleen hauska muistella. Meillä oli rento, huumorintajuinen ja sopivan sarkastinen orkesteri. Se ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia – varsinkaan pääkaupunkiseudun rockpiireissä.Meidän sloganimme oli: "Sympatiaa landejätkille!"

4. Mikä kappale tai keikka on jäänyt erityisesti mieleesi – ja miksi?
- Biiseistä Harha, Syntinen kesäyö, Hamees alle kurkistan sekä tämän kevään julkaisu Uimarannalla merkitsevät minulle erityisen paljon. Jokaisella niistä on oma tarinansa – millaisessa elämäntilanteessa ne syntyivät, millaiset tunnelmat silloin olivat ja miten sanoitukset löysivät muotonsa. Jokainen keikka on ollut omalla tavallaan erilainen ja ainutlaatuinen, joten niitä olisi mahdotonta lähteä laittamaan paremmuusjärjestykseen tai erikseen ruotimaan.

5. Mitä haluaisit sanoa ihmisille, jotka kuuntelevat yhtyeen musiikkia vielä tänäkin päivänä?
- Kannattaa kuunnella biisit ja hypätä hetkeksi aikakoneella 1980-luvulle. Myös uusimmissa kappaleissani haen tietoisesti kasarisoundia ja sen ajan tunnelmaa sekä sanoituksia.

6. Millaisia muistoja sinulla on faneista?
- Kyllähän niitä oli. Meillä oli Helsingissä toimiva faniklubi, joka välitti fanipostin meille. Vastasimme kirjeisiin ja lähetimme faneille vastauksien mukana mainoskortteja, tarroja ja muuta oheismateriaalia.

7. Miltä tuntui nousta jälleen lavalle Haapajärvellä?
- Oli hieno nousta. Ei jännittänyt, olin kuin olisin kotiin palannut. Mä tiesin et bändi on valmis tähän tapahtumaa. Luotin kaikkiin.

8. Jäikö keikalta jokin erityinen hetki mieleen?
- Ei mitään erityistä yksittäistä hetkeä. Oli hienoa tavata tuttuja, vaihtaa kuulumisia ja nähdä, että myös bändillä oli hauskaa. Tosin en ollut aiemmin soittanut keikkaa yhtä kuumassa illassa.

9. Miten nykyinen esiintyminen eroaa niistä ajoista, jolloin Kaupungin Kaunein oli aktiivisimmillaan?
- Silloin lavalla liikuttiin paljon, hypittiin ja vedettiin näyttäviä soittoasentoja. Nykyään jalat ovat jo niin huonossa kunnossa, ettei sama enää onnistu. Oikea polvi leikataan elokuussa ja myöhemmin vuorossa on myös vasen.

10. Voisiko vastaavanlaisia keikkoja olla luvassa jatkossakin ?
- Kaunarit aktivoituu jälleen loppusyksystä, kunhan saan jalat hoidettua kuntoon. Sen jälkeen aloitetaan treenit, jotta saamme ohjelmistoon mukaan myös tänä kesänä julkaistut uudet biisit. Keikoille palaamme ensi keväänä ja kesänä.

11. Jos voisit lähettää yhden viestin kaikille Ronkaalan keikalla olleille, mitä haluaisit sanoa heille?
- Hieno yleisö teki illasta ikimuistoisen. Kaikilla kolmella esiintyjällä oli varmasti hyvä keikka, ja siitä kuuluu suuri kiitos yleisölle. Yleisö on bändin kuudes kenttäpelaaja. Toivotan kaikille oikein hyvää kesää! Nähdään taas keikoilla ensi kesänä. Sillä välin kannattaa kuunnella uutta Uimarannalla-kappaletta suoratoistopalveluista.

Suuret kiitokset Timolle haastattelusta!
Kuvat: Timo Mikkola
Haastattelu: Veijo Toivoniemi