Henkilöhaastattelussa Elsi Katainen

Seuraavana Haapajärvi kuvina-sivuston henkilöhaastattelussa vuorossa Haapajärveltä lähtöisin oleva, EU-parlamentin jäsen Elsi Katainen. Kuvat on otettu Elsin vanhempien ja suvun talon, Laurilan pihamaisemissa, Settijoen rannalla Oksavalla, Elsin äidin hautajaisia edeltävänä päivänä.

1. Kerro hieman itsestäsi ja perheestäsi ?

- Olen lähtöisin Haapajärveltä. Ensin asuimme Karjalahdenrannalla, mutta evakko-isämme perheen tila, kotitilamme, jäi Hautaperän altaan alle. Ollessani 9 v, muutimme äitini kotimaille Oksavalle, jonne vanhemmat Tauno ja Saara Niiranen rakensivat tilan alusta asti uudelleen, jonne viisilapsisen perheemme asettui. Sukujuuriltani olen siis pohjalainen ja karjalainen. Haapajärveltä muuutin Savoon maatalousopintojen pariin ja jäin Pielavedelle lypsykarjatilalle, jonka poikamme otti isännöitäväkseen viisi vuotta sitten. Maatilayrittäjyyden ohella tein töitä maatalousalan hallinnossa, kehittämistehtävissä ja luonnonvara-alan opettajana.

- Vuodesta 2018 olen ollut Euroopan parlamentin jäsen. Tätä ennen toimin kansanedustajana Savo-Karjalan vaalipiiristä 2007–2018. Nykyään toimin myös Kuopion kaupunginvaltuutettuna. Olen naimisissa ja meillä on kaksi aikuista lasta. Koulutukseltani olen agrologi-AMK ja ammatillisten aineiden opettaja. Sukupolvenvaihdoksessa pojallemme siirtynyt lypsykarjatila Pohjois-Savossa Pielavedellä Venetmäen kylässä on yhä keskeinen ja tärkeä kiintopiste monipaikkaisessa elämänmenossa.

2. Mikä sai sinut poliitikan pariin ?

- Isä oli aktiivisesti mukana Haapajärven kunnallispolitiikassa ja monessa, mm Valion ja Atrian luottamustehtävissä. Ajattelen, että sillä on ollut oma vaikuttimensa ja pohja kiinnostukselle yhteiskunnallisten asioiden pariin. Poliittista uraani leimaa vahvasti se, että olen edennyt politiikassa portaittain. Niinpä olen kerryttänyt kokemusta kunta-, maakunta- ja eduskuntatyöstä ja samalla toiminut laajasti myös järjestöpuolella. Koen, että eri vaiheet ovat olleet luontevia jatkumoita ja eri tehtävät ovat tukeneet toinen toistaan.

- Poliittinen urani lähti liikkeelle vuonna 2000, kun osallistuin ensimmäistä kertaa kuntavaaleihin kotikunnassani Pielavedellä. Uutena valtuutettuna sovitin käteeni kunnanvaltuuston puheenjohtajan nuijaa, missä tehtävässä toimin kolme vaalikautta. Tuona aikana aloitin tehtäväni myös Pohjois-Savon maakuntahallituksen jäsenenä kahdeksan vuoden ajaksi. Samaan ajanjaksoon asettuu myös 11 vuoden kestänyt kansanedustajan toimeni. 

- Eduskunnassa toimin mm. Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Vuonna 2018 siirryin Euroopan Parlamentin jäseneksi. Tuona aikana toimin myös puolueen järjestöpuolella mm. Suomen Keskustanaisten puheenjohtajana kuuden vuoden ajan. Puoluehallituksen ja työvaliokunnan jäsen olen edelleenkin edustaen siellä meppiryhmäämme. Paikallispolitiikassa toimin nykyään Kuopion kaupunginvaltuutettuna.

3. Olet pitkäaikainen poliitikko ja sinut valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi v 2018. Miten sinä näet EU:n tulevaisuuden ja erityisesti Suomen aseman parlamentissa ja EU:ssa ?

- EU-kausi on vasta aluillaan, mutta jo nyt on nähtävissä muutosta aiempaan. Heikentyneen kilpailukyvyn ja turvallisuustilanteen sekä enemmän oikealle kallistuneiden voimasuhteiden myötä tulevat EU:n painopisteet menevät kohti kilpailukykyä, EU:n omavaraisuutta sekä turvallisuuskysymyksiä. Ukrainan tukemista tottakai jatketaan. Samoin ilmasto- ja ympäristöasiat pysyvät työpöydillä edelleen. 

- Haasteita on. EU on jäämässä vuosittain kilpailijoistaan 800 miljardia jälkeen investoinneissa. Tiukkaa keskustelua rahoituksesta, jäsenmaiden maksuosuuksista sekä yhteisvelasta on odotettavissa. Kriiseihin valmistautumiseen panostetaan enemmän, kun turvallisuustilanne heikkenee. 

- Myös ruokaturvan ja huoltovarmuuden saralla on tapahtunut merkittävää muutosta. Asennemuutosta on nähtävillä ja on hienoa, että ruokapolitiikka on nousemassa EU:ssa tärkeään asemaan. On huolehdittava, että se tulee konkretisoitumaan aidosti myös maatalouspolitiikan sisällöissä ja rahoituksessa. Pitkällä tähtäimellä myös EU:n laajeneminen ja myös erilaiset vapaakauppasopimukset tulevat muuttamaan EU:n kauppa- ja säädöspolitiikkaa. 

- Suomen asema EU:ssa on varsinkin nyt Venäjän rajamaana entisestään vahvistunut. Suomi tarvitsee jäsenyyden, koska olemme syrjäinen ja vientiriippuvainen maa, ja tarvitsemme Eurooppalaiset markkinat sekä turvallisuusyhteisön vakauttamaan asemaamme. Tietysti EU tuo myös haasteita, jotka tulevat esille nimenomaan luonnonvarojemme mm metsäpolitiikassa. Siksi onkin tehtävä hartiavoimin töitä niin, että erityispiirteemme huomioidaan säätelyssä.

4. Mikä on haastavinta ja raskainta työssäsi ja aiotko kauankin pysyä politiikan parissa ?

- Koen työni todella mielenkiintoisena ja motivoivana, koska tässä työssä olen kokenut saavani vaikuttaa konkreettisiin asioihin. Raskasta on jatkuva matkustelu, ja sitä onkin aivan liikaa. Tulevaisuutta en politiikassa osaa ennustaa, tämä kuluva kausi kestää kevääseen 2029 saakka. Harkitsen juuri, lähdenkö vielä kuntavaaleihin Kuopiossa.

5. Miten paljon sinua kiinnostaa oman synnyinpaikkakuntasi asiat ja millaiset siteet sinulla on Haapajärveen ?

- Kiinnostaa todella paljon ja seuraankin niitä. Syntymäpitäjä on tietysti aina rakas. Minulla on sukua ja kontakteja syntymäpitäjääni ja käyn siellä lähes kuukausittain. Kuukausi sitten äitini menehtyi ja isä viime vuonna, joten se voi harventaa käyntejä, vaikka toki sisaruksia käydään tietysti tapaamassa. Talo Settijoen rannalla Oksavalla on myös konkreettinen siteeni Haapajärvelle. 

6. Mikä on sinun roolisi EU:n parlamentissa ?

- Olen kohta seitsemän vuoden aikana ollut maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäsen ja nyt alkaneella kaudella myös poliittisen ryhmäni maatalousvastaava eli koordinaattori, jonka tehtävä tuo mukanaan paljon vastuuta ja valtaa. Työskentelen myös aluekehitysvaliokunnassa, joten maa- ja metsätalouspolitiikka, maaseutuyrittäjyys, luonnonvarat ja ruokamarkkina-asiat ovat jatkuvasti pöydälläni. 7. Millaisena sinä näet Suomen maatalouden tulevaisuuden ?

- EU:n perussopimus sanoo, että kaikilla jäsenmailla on oltava oikeus ja mahdollisuus tuottaa ruokaa. Suomessa tuotetaan Euroopan ja koko maailmankin mittakaavassa puhdasta ja laadukasta ruokaa. Sääntely ja byrokratia maatalouden piirissä on nyt tapissaan ja sitä pitää vähentää. Tilojen kannattavuus huolestuttaa myös, koska markkinahinnat ovat alhaisia ja EU:n maatalouden rahoitusta haastetaan kokoajan, tuotantopanosten hintojen toivon laskevan. Tilojen määrä tulee edelleen vähenemään, mutta siitä huolimatta maataloustuotantoa tulee Suomessa olemaan edelleen. Elintarvikevientiä pitää kasvattaa.

8. Missä asioissa Haapajärvellä olisi parantamisen varaa ?

- Haapajärvi painii samojen tuttujen ongelmien kanssa kuin kaikki muutkin muuttotappiokunnat, joten yrittäjyyden henki ja tukeminen ja sitä kautta työpaikkojen luominen on tärkeää. Samalla olisi pidettävä palveluista kiinni. Onneksi siellä on vielä vahvasti toisen asteen koulutusta, mikä osoittaa vahvan seutukunnallisten yhteistyön välttämättömyyden palvelujen pitämiseksi. Heikentyneet sote-palvelut huolestuttaa, vaikka toki mm. vanhempieni kotihoito oli kyllä hyvää ja välttämätöntä. Oulaskankaan päivystyksen alasajo on todella lyhytnäköistä muka-säästämistä, joka eriarvoistaa alueen ihmisten oikeuden terveysturvaan! Tämän tyyppiset ratkaisut valitettavasti heikentävät alueen veto- ja pitovoimaa. 

- Tärkeää on myös yksituumaisuus ja me-hengen luominen niin, että kaikki voisivat tuntea pitäjän omakseen, ja että uudet sekä vanhat tulijat kokisivat olevansa Haapajärvelle tervetulleita. 

9. Mitä harrastat ja kerkiätkö ylipäätään harrastamaan mitään ?

- Kyllä työ vie leijonan osan ajastani, mutta aina kun ehdin, olen mielelläni Pielavedellä maatilan hommissa, lenkkeilen ja luen. 

Suuret kiitokset Elsille haastattelusta surun hetkillä 

Haastattelu ja kuvat: Veijo Toivoniemi

Yhteisökanava ja Haapajärvi kuvina -sivusto laajentavat yhteistyötään edelleen siten, että Haapajärvi kuvina -sivuston henkilöhaastattelut julkaistaan myös yhteisökanavalla.