Haapajärvi-foorumissa perehdyttiin Haapajärven puunjalostustoimintaan

Puunjalostusta yli 100 vuotta Haapajärvellä oli tämänkertaisen Haapajärvi-foorumin aiheena. Foorumin puheenjohtajana toimi Haapajärvi-Seuran puheenjohtaja Ilkka Heinonen. Myös edellisenä sunnuntaina ollut kotiseuturetki oli samaa teemaa eli tutustuttiin paikkakunnan puunjalostuslaitoksiin. Retkeläiset kävivät muun muassa Ha-Sa:n sahalla ja Elegan tehtaalla.

Ulla-Maija Marjamäki (omaa sukua Jämsä) kertoi Jämsän sahan ja myllyn historiaa. Sahaustoiminnan juuret Oksavalla ulottuvat ainakin vuoteen 1852, jolloin tullijauhomylly perustettiin ja jossa oli myös sahaustoimintaa. Vuonna 1902 kolme Jämsän veljestä - Erkki, Jaakko ja Heikki - lunastivat sahan ja myllyn itselleen ja näin Jämsän sahan ja myllyn toiminta pääsi alkuun. 1930-luvulla vesivoiman rinnalle saatiin höyrykoneet ja sahan tuotantokapasiteetti kasvoi huomattavasti.

Tuotantolaitoksessa oli 40-50 työntekijää, joista noin viidesosa oli naisia. Puutavaran kanssa työskennelleistä naisista käytettiin nimitystä "rima-akka". Sahausaika oli tammikuusta heinäkuuhun ja lastausaika loppuvuodesta. Töitä tehtiin kahdessa vuorossa. Oksavan aseman kautta puutavara kuljetettiin Ykspihlajan satamaan ja sieltä edelleen maailmalle. Jämsän sahalla oli agentuuri Lontoossa, jota kautta puutavaraa myytiin Keski-Eurooppaan. Jämsän sahan ja myllyn toiminta loppui 1970-luvun alussa.

Kalle Kantola kertoi tulleensa töihin Haapajärven sahalle vuonna 1971 ja ura urkeni myöhemmin sahan toimitusjohtajaksi. Haapajärven sahalla sahaustoiminta alkoi noin sata vuotta sitten. 1930-luvun lopussa sahaustoiminta siirtyi iisalmelaisen yrittäjäperheen hoidettavaksi ja vuonna 1945 mukaan tuli haapajärvinen Uuno Leppälä. Saha paloi vuonna 1960 ja silloinen Haapajärven saha lopetti toimintansa vuonna 1965,

Reilu kolme vuotta palon jälkeen kauppalanvaltuusto päätti, että kauppala aloittaa sahaustoiminnan paikkakunnan työllisyystilanteen parantamiseksi. Kauppalan vetämä sahaustoiminta kesti kaksi vuotta. Sahan toimintaa pyöritti ammattilaisena Toivo Siren. Vuonna 1971 löytyi sahalle ostaja, joka möi sahan edelleen Nordbergin perheelle, joka jatkoi sahan toimintaa vuoden 1989 konkurssiin saakka.

Tämän jälkeen saha siirtyi Aulis Pitkäkankaan ja Kalle Kantolan yritykselle eli Ha-Sa Oy:lle. Sahaustoiminnan kehitystä kuvaa selkeästi se, että verrattuna 1970-luvun alkuun nykyinen Haapajärven sahan tuotantokapasiteetti on 25-kertainen.

Haapajärven Ha-Sa Oy:n vientipäällikkö Jussi Walta kertoi, että nykyään yritys toimii kolmella paikkakunnalla: Haapajärvellä, Haapavedellä ja Kannuksessa. Tuotantolaitoksia Haapajärvellä on kaksi eli varsinainen saha ja veistämö, jonka tuotteena on pääasiassa egyptinparru. Egyptinparrua on Haapajärvellä tehty vuosikymmeniä ja sitä viedään nimensä mukaisesti Egyptiin rakennustoimintaan. Suoraan Ha-Sa työllistää noin 170 henkilöä sekä huomioiden kuljetus-, korjuu- ja muut oheistoiminnot yhteensä noin 350 henkilöä. Saha tarvitsee toimiakseen 45 rekkakuormaa tukkeja päivittäin. Hankinta-alue on 100 kilometriä Haapajärven ympärillä olevalla alueelle. Puolet tuotannosta menee kotimaahan ja toinen puoli viedään ulkomaille. Suurimmat vientimaat ovat Egypti, Japani, Kiina, Iso-Britannia ja Viro.

Unto Kananen kertoi Haapajärven metsätaloudesta metsänhoitoyhdistyksen näkökulmasta. Hänen työhistoriansa alusta metsänhoito on kehittynyt huomattavasti ja se näkyy esimerkiksi siinä, että metsät ovat puustoisempia, parempi kasvuisia ja tukkivaltaisempia. Haapajärven pinta-alasta on 79 % metsää ja josta yksityiset metsänomistajat omistavat 77 %. Hakkuumäärät ovat kasvaneet viimeisen kolmen vuoden aikana noin 35 %.

Foorumin osallistujat keskustelivat metsätaloudesta eri näkökulmista. Aiheina olivat muun muassa hakkuumäärien kasvattamisen mahdollisuudet, EU:n määräysten vaikutukset suomalaiseen metsätalouteen ja Haapajärvelle eri aikoina suunnitelmissa olleet puunjalostuslaitoshankkeet.

Teksti ja kuvat Juha Uusivirta