Haapajärven dialyysiyksiköllä uudet tilat ja uusi vuosikymmen

Haapajärven sosiaali- ja terveyskeskuksen dialyysiyksikkö on toiminut uusissa tiloissa lokakuun alusta alkaen. Dialyysiyksiköllä on myös juhlavuosi, kun helmikuussa juhlittiin osaston 20-vuotista toimintaa. Dialyysiyksikössä hoidetaan munuaissairauksia. Kun pelkällä lääkehoidolla ja ruokavaliolla ei enää päästä haluttuun hoitotulokseen, on aloitettava dialyysihoito. Dialyysi korvaa osittain munuaisen toimintaa. Dialyysiyksikössä annetaan dialyyshoitoa veriteitse hemodialyysinä. Dialyysihoitoa voidaan antaa myös omatoimisesti kotona käyttämällä hyväksi potilaan vatsakalvoa.

20 VUOTTA MUNUAISSAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITOA ALUEELLA

Vuonna 2004 aloitettiin Haapajärvellä uutena aluevaltauksena dialyysihoito. Aloitteen dialyysiyksikön saamiseksi Haapajärvelle teki Oulaskankaalla dialyysihoidossa käynyt potilas. Toiminnan käynnistäminen vaati kaupungin viranhaltijoilta ja luottamushenkilöiltä ennakkoluulotonta aloitteellisuutta ja aktiivista edunvalvontaa. 

- Kaupungin puolelta ylilääkäri Pekka Reinvuo, hoitotyönjohtaja Leena Kivioja ja perusturvajohtaja Heleena Talala sekä perusturvalautakunnan puheenjohtaja Veikko Ekman olivat hankkeen puuhaihmisiä, muistelee dialyysisairaanhoitaja Katri Huhmarniemi.

Munuaissairauksien hoidon koulutusta terveyskeskuksen lääkäreille ja sairaanhoitajille antoivat Oulun yliopistollisen sairaalan asiantuntijat. Myös vaativien hoitolaitteiden toimittaja antoi sairaanhoitajille koulutusta laitteiden käyttöön.

Yksikön toiminta on vaatinut sairaanhoitajilta sitoutumista ja osaamista, jotta vaativaa hoitoa antava yksikkö on saatu toimimaan ja toiminta on saatu vakiinnutettua laatukriteerien mukaiseksi.

- Meillä on kolme vakituista sairaanhoitajaa, joista osa on ollut jo perustamassa dialyysiyksikköä. Lisäksi toiminnassa on ollut reservissä useita koulutettuja sairaanhoitajia, joiden turvin on saatu pyörimään esimerkiksi loma-aikojen toiminta, kertoo dialyysisairaanhoitaja Aila Vuolas.

Alunperin dialyysiyksikölle rakennettiin omat tilat, joista siirryttiin viideksi vuodeksi väistötiloihin ja vihdoin siis viime vuonna uusiin vastavalmistuneisiin sosiaali- ja terveyskeskuksen tiloihin.

UUDET TILAT KEHITTÄVÄT TOIMINTAA

Uusissa tiloissa on kuusi hoitopaikkaa ja tilat eristyshoitoon. Lisäksi on saatu tarpeenmukaiset tilat henkilökunnalle ja tarvittaville hoitovälineille. Erikoisuutena on oma tila dialyysihoidossa tarvittavan veden puhdistus- ja käsittelylaitteistolle. Normaali vesijohtovesi käy monivaiheisen puhdistuskäsittelyn, jotta se täyttää hoitoon tarvittavalle vedelle asetetut vaatimukset.

Varsinaiset dialyysilaitteet ovat alan uusinta teknologiaa. 

- 20 vuodessa laitteet ovat kehittyneet huimasti ja sen totesi myös uusien laitteiden kouluttaja, joka koulutti meidät myös toiminnan alkaessa silloisiin laitteisiin, kertoo Katri Huhmarniemi.

Asiakkaita dialyysiyksikön kirjoilla on keskimäärin 12-15 henkilöä ja määrä vaihtelee luonnollisesti kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaisesti. Asiakkaita tulee kaikista naapurikunnista ja he ovat nykyisin monesti ikäihmisiä. Hoito kestää tavallisesti noin neljä tuntia. Asiakas käy hoidossa kaksi tai kolme kertaa viikossa, joten on tärkeää, että matkat hoitoon ovat kohtuulliset. Haapajärvi on maantieteelliseltä sijainniltaan ihanteellinen paikka, koska ympärillä on neljä naapurikuntaa, joiden kuntakeskuksista on matkaa Haapajärvelle noin 30 kilometriä. Muut hyvinvointialueen dialyysiyksiköt ovat Oulaisissa, Raahessa, Pudasjärvellä ja Oulussa. 

- Lähialueen lisäksi meillä käy myös ulkopaikkakuntalaisia asiakkaita, jotka esimerkiksi lomailevat alueella, kertoo Aila Vuolas.

Haapajärven dialyysiyksikkö tekee yhteistyötä muiden hyvinvointialueen dialyysiyksiköiden ja erityisesti keskussairaalan sisätautikeskuksen munuaisyksikön kanssa. Dialyysiyksikön vastuulääkärinä toimii Antti Kulju ja vastuuyksikköpäällikkö on Raija Karhu. Yhteistyöllä ja konsultaatiolla varmistetaan paras mahdollinen hoito dialyysiyksikön asiakkaille.

Teksti ja kuvat: Juha Uusivirta