Haapajärvellä kokoontui kansalliseen maaseutuvaikutusten arviointiin osallistuva työpaja

Luonnonvarakeskus (Luke) tekee parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta koko maan kattavaa maaseutuvaikutusten arviointia, joka liittyy EU:ssa hyväksyttyyn ennallistamisasetukseen ja sen pohjalta tehtävään kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan. Maaseutuvaikutusten arvioinnilla haetaan taustatietoja ja linjauksia kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa jaetaan tietoa ennallistamisesta sekä lisätään maatalouden ja maaseudun sidosryhmien ymmärrystä ennallistamisesta ja sen vaatimusta toimenpiteistä. Arvioinnissa haetaan erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä, eikä siinä pyritä tekemään konsensusratkaisuja tai esittämään yksiselitteisiä toimenpiteitä.

- Haapajärvellä on pidetty jo maaseutuvaikutusten arviointiin liittyvä iltakoulu ja nyt on vuorossa työpaja, jossa arviointia syvennetään. Haapajärvi on yksi neljästä kunnasta, joissa toteutetaan maaseutuvaikutusten arvioinnin työpaja. Haapajärvi on luokiteltu meidän tarkastelussamme ydin- ja harvaan asutuksi maaseuduksi. Haapajärvi edustaa kansallisessa tarkastelussa myös aluetta, jossa on runsaasti turvemaita, joka on yksi keskeisiä arvioinnin kohteita. Haapajärvellä on reilut 20 prosenttia viljelyalasta turvemaita. Mutta Pohjois-Pohjanmaalla on kuntia, joissa on yli 40 prosenttia viljelyalasta turvepohjaisia peltoja, kertoo Luken erikoistutkija Terhi Latvala, joka vetää Luken arviointia tekevää projektiryhmää.

- Haapajärvellä kokoontuvassa työpajassa on mukana alueen eri alojen edustajia, jotka edustavat omaa taustaorganisaatiotaan tai yritystään. Mukana on muun muassa MTK:n, ProAgrian, metsänomistajien, kylien ja kosteikkorakentajien edustajia, valottaa projektiryhmään kuuluva Luken erikoistutkija Olli Voutilainen arviointiin osallistuvien työpajojen kokoonpanoa.

Terhi Latvala ja Olli Voutilainen valmistautumassa Haapajärven valtuustosalissa työpajan työskentelyyn

Haapajärvellä tarkastelun kohteena arvioinnissa painottuvat edellä mainituista syistä turvemaat ja niiden vettäminen. Maatalouden osalta erityisenä huomion kohteena ovat myös pölyttäjät ja niittyperhoset, maisemapiirteet, hajakuormitus ja perinnebiotoopit.

Tämänhetkisen käsityksen mukaan turvemaista tulisi vettää noin 17 prosenttia turvepeltojen kokonaispinta-alasta vuoteen 2050 mennessä. Osa vettämisestä voidaan tehdä entisillä turvetuotantoalueilla tai ojitetuissa suometsissä. Vettäminen on uudehko termi ja sillä tarkoitetaan vesitalouden ennallistamista esimerkiksi tukkimalla tai patoamalla ojia. Myös kosteikkoviljelyä, jossa turvepeltoa viljellään ja sen pohjavettä nostetaan lähelle maanpintaa, kutsutaan vettämiseksi.

Maatalouden ennallistamisen toimenpiteitä on tähänastisessa taustatyössä laitettu alustavaan vaikuttavuusjärjestykseen. Vaikuttavuuden kärkipäässä ovat perinnebiotooppien hoito, peltosirkun suojeluohjelma, pysyvästi viljelemättömän alan lisääminen reuna-alueille sekä ympäristökesantojen lisääminen. Myös voimalinjojen sekä tien ja radan varsien hoitoon on kiinnitettävä huomiota. Kotieläinten laiduntamisen edistäminenkin nähdään osaltaan ennallistamista tukevana toimenpiteenä.

Arviointityössä on esitetty joitakin alustavia arvioita maaseutuvaikutuksista. Turvemaiden osalta arvioidaan, että niiden käyttö muuttuu ainakin osittain. Nurmi- ja viljanviljely voi vaihtua kosteikkokasvien viljelyksi, mikä saattaa rajoittaa kotieläintalouden harjoittamista. Perinnebiotooppien ylläpitämiseen ja säilyttämiseen sopivien alueiden kysyntä lisääntyy ja tarjoaa uusia tulonlähteitä ja lisää alueiden virkistysarvoa. Metsänhoidon käytännöt tulevat muuttumaan. Esimerkiksi lahopuun ja sekapuumetsiköiden määrät lisääntyvät. Koneurakoinnin arvioidaan lisääntyvän ennallistamistyössä ja ennallistettujen alueiden kunnossapidossa.

Haapajärvelläkin työpajassa keskusteltiin ja pohdittiin, mitkä ennallistamiseen liittyvät tekijät ja toimenpiteet ovat merkittävästi myönteisiä tai merkittävästi kielteisiä. Työpajojen työ on osa Luken raporttia, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Työpajojen havaintoja tullaan esittelemään eri viranomaisten yhteisessä työpajassa, joka järjestetään loppukuusta. Luken raportti on myös osa eri viranomaisten ja tutkimuslaitosten tekemää kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan liittyvää selvitystyötä. Laajapohjaisen selvitys- ja tutkimustyön jälkeen ennallistamissuunnitelma siirtyy poliittiseen päätöksentekoon.

Teksti ja kuva Juha Uusivirta