Elämän valtasuonet eli yhdistystoimintaa Haapajärvellä - urheiluseuratoiminta

Monttööri Aapeli Niskanen muutti Haapajärvelle vuonna 1922. Aapeli Niskanen oli innokas urheilu- ja toimenmies ja silloin alkoi tapahtua. Urheiluseura Wesa perustettiin uudelleen ja siitä alkoi huippukausi. Nuorisoseura oli vuonna 1905 perustanut Voimisteluseura Wesan, jonka toiminta oli jo ehtinyt hiljentyä.

Wesan tarkoituksena oli pitää urheiluharjoituksia, kilpailuja, esitelmiä ja iltamia. Voimistelu ja paini olivat suosituimpia lajeja. Kaunistoon hankittiin nojapuut, hevonen ja painimatot. Wesan voimistelujoukkue osallistui Pattijoella pidettyihin nuorisoseurojen laulu-, soitto-, voimistelu- ja urheilujuhliin sekä Viipurissa suojeluskuntien voimistelu- ja urheilujuhliin.

Wesan voimistelujoukkue voitti Pyhäjärvellä vuonna 1926 ensimmäisen palkinnon voimistelukilpailuissa. Kun Aapeli Niskanen muutti pois Haapajärveltä 1920-luvun loppupuolella, alkoi Wesan toiminta jälleen hiipua. Harjoituksia pidettiin enää muutama kerta vuodessa.

Haapajärven suojeluskunnan vaikutus lisääntyi urheilussa nuorisoseuran kustannuksella. Suojeluskunta korosti urheilukasvatuksen merkitystä muutenkin. Suojeluskunnan oma urheiluseura järjesti erityisesti voimistelua ja pesäpallo-otteluita. Haapajärvellä on siis pitkät perinteet urheiluharrastuksessa.

Haapajärven ensimmäinen pesäpallon edustusjoukkue 1930-luvulla

Haapajärven Kiilat perustetaan

Urheiluseura Haapajärven Kiilojen historia alkaa Haapajärven Nuorisoseuran 14.12.1944 pidetyssä vuosikokouksessa. Urheilutoiminnan irrottamisessa nuorisoseurasta erilliseksi toiminnaksi otettiin ensimmäinen askel. Uuden osaston nimeksi päätettiin antaa Haapajärven Kiilat.

Kiilat nimi juontuu jatkosodan aikaisesta kenraalimajuri K. Heiskasen komentamasta 11. divisioonasta, jossa palveli haapajärvisiä miehiä. Heiskasen Divisioona tunnettiin nimellä Iskevä Kiila. Suojeluskunnan toiminta oli loppunut ja se lahjoitti omistamansa urheilukentän Haapajärven Nuorisoseuran Urheilijoille. Nuorisoseura luovutti puolestaan kentän 14.2.12.1944 perustelulle Haapajärven Kiiloille. Nykyinen yleisurheilukenttä sijaitsee samalla paikalla.

Kiilojen ensimmäinen johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja vuonna 1944 oli Kaarlo Savolainen. Johtokunnan jäseninä olivat Pekka Eräntie, Uuno Kauppila, Pentti Mäki, Antti Savimäki, Kaarlo Luttinen, Aaro Tiitto ja Viljo Järkkälä.

Haapajärven Kiilojen toiminta alkoi vilkkaana. Talvella pidettiin viestihiihtokilpailut miehille ja pojille. Keväällä järjestettiin maastojuoksukilpailut ja vuonna 1945 pelattiin pesäpalloa jo maakuntasarjassa. Niin kävi, että Kiilojen pesapallojoukkue voitti piirinmestaruuden ja nousi ensimmäisenä keskipohjalaisena joukkueena Suomen sarjaan. Kesällä pelattiin myös jalkapalloa.

Kiilojen jalkapallon edustusjoukkue vuonna 1953 Raatin kentällä Oulussa

Kiilojen seiväshyppääjä Arvo Riittinen ylittää 380

Haapajärven joukkueen hiihtäjiä maakuntaviestissä

Urheilukenttä

Haapajärven urheilukenttäalue sijaitsee Kalajokivarressa luonnonkauniilla paikalla seurakunnan omistamalla maalla. Kenttäalue oli vuokrattu suojeluskunnalle 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö siirsi lakkautuspäätöksen jälkeen kentän vuokraoikeudet Haapajärven Nuorisoseuran Urheilijoille. Kiilojen erottua nuorisoseurasta siirtyi kenttäalue Haapajärven Kiiloille.

Sopimusasiakirja allekirjoitettiin 4.11.1944. Koska urheilukentän alue oli lähestulkoon luonnontilassa, anoi keväällä 1945 valittu urheilukenttätoimikunta valtiolta avustusta kentän kunnostamistyöhön. Avustusta ei saatu. Mutta Kiiloissa ei annettu periksi ja kentän kunnostustyöhön ryhdyttiin talkoilla.

Urheilukenttä saatiin rakennettua käyttökelpoiseksi vasta vuonna 1947. Urheilukenttää haluttiin kehittää ja hanketta vietiin eteenpäin suorittamalla sahapuukeräys vuonna 1948. Haapajärvisten talkoilla tehty työ urheilukentän rakentamiseksi oli kaikkein urheiluseuralle merkittävä voimannäyte. Vuoden 1949-vuosikertomuksen mukaan urheilukenttä hankkeen kokonaiskustannukset olivat nousseet siihen mennessä 800.000 silloiseen markkaan.

Veikkausvoittovaroja hankkeeseen saatiin 300.000 markkaa. Kentän vihkiäiskilpailut pidettiin vuonna 1949 ja mukana oli suurjuoksija Viljo Heino. Haapajärvellä vieraili seuraavana vuonna Yhdysvaltalainen Richard Cambers. Urheilijasuuruudet antoivat kentän kunnosta kiitettävän lausunnon.

Kiiloissa huomattiin, että urheilukentän ylläpito käy seuralle liian raskaaksi ja kenttää päätettiin tarjota Haapajärven kunnalle. Urheilukentän osto tapahtui vuonna 1955. Haapajärven kunta osti urheilukentän ja samalla kaupalla maauimalan 450.000 silloisen markan hinnalla.

Uimala

Uimalan rakennushanke oli ollut esillä huhtikuussa 1947 pidetyssä johtokunnan kokouksessa. Uimalahanke ei tässä vaiheessa kehittynyt pidemmälle. Hanke tuli uudelleen esille 1951 ja seuraavana vuonna uimala rakennettiin talkootyöllä.

Uimala tuli valmiiksi vuoden 1952 elokuussa ja vihkiäiset pidettiin seuraavana kesänä. Uimalahankkeen kanssa samanaikaisesti suunniteltiin huoltorakennusta, johon olisi tullut urheilukentän ja uimalan sauna, pukusuojat, Kiilojen toimisto ja vahtimestarin asunto. Hankkeesta luovuttiin tässä vaiheessa ja se rakennettiin myöhemmin. Huoltorakennus ja rantasauna purettiin nykyisen jää- ja uimahalliin tieltä.

Kyläosastot

Vuonna 1960 Haapajärven Kiiloilla oli yksitoista kyläosastoa eli Autiorannan Kiito, Oksavan Naseva, Aholan Alku, Kalakankaan Kaiku, Ylipään Isku, Kumisevan Kova, Jokelan Jousi, Kuonan Kunto, Vehkan Viri, Parkkilan Haka ja Kuusaan Kunto. Kyläosastot toimivat aikanaan vilkkaasti, mutta nykyisin niiden nimiä ja tarinoita toiminnasta kuulee vain vanhempien kyläläisten puheissa.

Toimitilat ja -talot

Vuonna 1964 Kiilojen johtokunta vuokrasi Haapajärven Nuorisoseuralta Kauniston toimitalon tanssitilaisuuksia varten. Kiilat osti jo vuonna 1965 Kauniston nuorisoseuralta. Kiilojen toimesta Kaunisto peruskorjattiin ja ajanmukaistettiin.

Oman tanssilavan tarve tuli ajankohtaiseksi 1950-luvulla. Kiilojen johtokunta teki päätöksen hankkia sopiva maa-alue. Hanketta kehitettiin kesätanssilava ja hiihtokeskus -hankkeena. Haaganlammen rannalta ostettiin maa-alue ja Reino Rahkolan piirustusten mukaan rakennettiin vuonna 1959 tanssilava. Tanssilavalle annettiin nimi: Kiilojen Kasino. Hiihtomaja hanke toteutettiin vuonna 1962. Maja käsitti saunan, pesuhuoneen ja toimiston.

Haapajärven Kiilojen taloudellinen pohja sai hyvän vahvistuksen kun Haapajärven Elokuvat Oy lahjoitti Kiiloille yhtiön osake-enemmistön. Lahjoituksen merkitys Kiiloille ja Haapajärven urheiluelämälle oli aivan ratkaiseva. Elokuvatoiminnan tuoton turvin kyettiin vuosien varrella ylläpitämään monipuolista paikkakunnan urheiluelämää. Tanssitalo Kaunisto on sittemmin myyty kaupungille ja Kiilojen elokuvatoiminta on päättynyt.

Someron hiihtokeskus Ouluntien varten valmistui 2000-luvun alussa Kiilojen aktiivisten toimijoiden ja talkoolaisten voimin.

Someron hiihtokeskuksessa järjestettiin tänä talvena kansainväliset FIS-hiihdot

Muuta toimintaa

Päätoimisina toiminnanjohtajina ovat olleet Tauno Kuparinen, Reino Hynninen, Tauno Tienhaara, Aarre Kopra, Mauno Niemelä, Matti Järvikuona, Jari Kauppinen ja Pentti Määttänen.

Urheiluseurojen toiminnan kulmakivenä on aktiivinen talkootoiminta ja siitä annettavat tunnustukset aktiivisille toimijoille. Esimerkiksi parhaina nimenkerääjinä Suomen Suurkisa -adressiin vuonna 1947 palkittiin Greta Blom ja Aukusti Kaarto. Vuonna 1953 jäsenkeräyksestä palkittiin Antti Harmaala. Samana vuonna palkittiin pesäpallon juoksujen lyöjänä Jorma Eräntie ja juoksujen tuojana Seppo Törmälä.

Joitakin urheilijoita 82-vuotta kestäneen urheiluseura Haapajärven Kiilojen matkan varrelta voi tässä yhteydessä mainita. Heitä ovat olleen muun muassa Kalevi Kalkas, Toivo Lyly, Eira Airaksinen, Mauri Airaksinen, Ahti Kanala, Erkki Lipponen, Antero Lipponen, Tauno Kuparinen, Kalevi Markkinen, Esko Häkkinen, Leo Finnilä, Arvo Riittinen, Lauri Hyvärinen, Pentti Hakala, Väinö Ryynänen, Ahti Kanala, Urho Savimäki, Onni Yliaho, Mauno Niemelä, Taisto Jussila, Heikki Savolainen, Pekka Autio, Vesa Mäki, Eero Savela, Martti Myllylahti, Annikki Heinonen, Sirkka Liejumäki, Veikko Granlund, Risto Uusivirta, Jarmo Eronen, Mikko Latvala ja Toni Latvala.

Haapajärven Kiilojen paras hiihtäjä vuosina 1949-1950 oli Arvo Kippola. Mika Myllylä on Kiilojen hiihtäjistä ylivoimaisesti menestynein urheilija. Hän on maastohiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari. Kiilat on järjestänyt yli kaksikymmentä vuotta Mika Myllylän nimikkohiihdot, jotka on järjestetty Someron hiihtokeskuksessa sen valmistumisen jälkeen. Ampumahiihtäjä Tero Seppälä on kansainvälisesti menestynyt Kiilojen urheilija. Maastohiihtäjä Tiia Olkkonen on edustanut Haapajärven Kiiloja viime vuoteen saakka.

Kiilojen toimintakenttä laajeni vuosien varrella ja urheiluseura kehittyi yleisseuraksi. Seuran urheilumuodot olivat yleisurheilu, hiihto, pesäpallo, jalkapallo, lentopallo, naisliikunta, paini, painonnosto, uinti ja pyöräily.

Vuonna 1990 ykkössarjaan nousun innoittamana Haapajärvelle perustettiin pesäpallon erikoisseura Haapajärven Pesä-Kiilat. Pesä-Kiilat pelasi 1990-luvulla kolme kautta Superpesiksessä. Haapajärven Kiilat on pesäpallon Suomen Cupin hallitseva mestari, seuran voitettua toistaiseksi viimeisen kerran järjestetyn cup -kilpailun kaudella 1989.

Haapajärvellä on nykyisin erinomaiset urheilu- ja liikuntapaikat. Urheilu kuuluu myös nykyaikana luontevasti Haapajärven kesään ja talveen. Ronkaalan urheilualueella todellinen liikuntapaikkojen keskittymä. Yleisurheilu- ja jalkapallokentät antavat mahdollisuudet lajien vaativaankin harrastamiseen ja kilpailutoimintaan. Saman katon alla olevat uima- ja jäähallit ovat monipuolisuudessaan alueemme huippua. Ronkaalan pesäpallostadion mahtavine maisemineen on koko maan pesisväelle tuttu paikka. Ronkaalan urheilualueella järjestetään myös muita kuin urheilutapahtumia. Pesä-Kiilojen ja Kiilojen joukkueet pelaavat pesä- ja jalkapalloa eri sarjoissa.

Ras-Tiimin riveissä suunnistetaan. Haapajärven raviradalla järjestetään Haapajärven ravit kerran kesässä. Kauniinkankaan moottoriurheiluradalla järjestetään motocrosskisoja. Talvella hiihdetään Someron hiihtokeskuksessa sekä kansallisia että kansainvälisiä hiihtokilpailuja. 

Kuva Haapajärven jappiajoista vuodelta 1962

Teksti Pauli Kinnarinen, kuvat Haapajärvi-Seuran kotiseutuarkistosta