Baumolin tauti ja Suomi

Mielipidekirjoitus
Taloustieteilijä William J. Baumolin (1922–2017) mukaan on nimetty taloudellinen ilmiö Baumolin tauti, on aina ajankohtainen. Taudilla tarkoitetaan sitä, että palkkataso nousee markkinoiden mukana myös sellaisissa työtehtävissä, joiden tuottavuus kehittyy selvästi heikommin kuin koko taloudessa keskimäärin.

Baumol kuvasi ilmiön 1960-luvulla havainnollistamalla sitä Ludvig van Beethovenin (1770–1827) säveltämän jousikvarteton avulla: tänä päivänä jousikvarteton soittamiseen tarvitaan ihan yhtä monta soittajaa ja ihan yhtä paljon aikaa kuin parisataa vuotta sitten. Muusikoiden tuottavuus ei siis perinteisillä mittareilla ole kasvanut kahden vuosisadan aikana lainkaan.

Lähes kaiken muun työn tuottavuus on kuitenkin samana aikana noussut valtavasti. Ajatellaan vaikka ojan kaivuuta. Ojankaivaja sai Beethovenin aikaan kaivettua lapiollaan ehkä metrin ojaa tunnissa. 2020-luvulla hän voi kaivaa isolla kaivinkoneella satakertaisesti samassa ajassa. William Baumol totesi vuonna 1969, että tuottavuuden parantaminen ihmistyöhön perustuvilla aloilla on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Esimerkkinä on musiikin maailmasta, että 200 vuotta sitten Mozartin jousikvartetosta soittamiseen tarvitaan neljä soittajaa, kuten tänäkin päivänä. Työn tuottavuus ei siis parane.

Nykyaikaan siirrettynä ihmistyövaltaiset toimialat, kuten valtionhalllinnon, kuntien, hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveystoimen menot ovat suuremmat kuin kunnallisveron ja maksujen tuotto. Opetus- ja sivistystoimen menot ovat selvästi suuremmat kuin tarkoitetut valtionosuudet kunnille. Näillä aloilla työvoimakustannukset ovat ylivoimaisesti suurin kustannuserä. Työ kallistuu samaa tahtia kuten muillakin aloilla.

Tästä on seurannut se, että hyvinvointipalvelujen yksikköhinnat kohoavat yleistä hintatasoa nopeammin, joten kuntien veronkorotus- ja maksujen korotuspaineet ovat vuosien varrella lisääntyneet.

Tosiasioista välinpitämättömän, vuosikymmeniä kestäneen menon ylläpitoon rahat eivät riitä nyt mistään. Tämä on Baumolin taudin ydin. Luultavasti palvelutarpeiden kasvu on vuoteen 2030 mennessä niin voimakasta erityisesti vanhus- ja terveydenhuolto- ja sairaanhoito palveluissa, että sitä ei vielä edes käsitetä.

Kansanmiehen ajatukset talouskysymyksistä ovat puoskarointia. Niin julistivat 1930-luvulla pankki- ja rahamaailman miehet, "talousmiehet." Heidän omat ajatuksensa ja näkemyksensä ovat tieteellisiä. Tähän tieteelliseen ajatukseen sisältyy ajatus, että talousjärjestelmä on jonkinlainen koneisto, jota asiantuntemattoman ei ole hyvä mennä rukkaamaan…

Annettakoon sen rauhassa toimia, vaikka tulokset olisivat eräille epämieluisia. Tappiot toki sosialisoidaan ja ne ovat kollektiivisia. Motiivi on aina sama: välinpitämättömyys, valta ja raha ja ahneus. Suomessa monilla uhrauksilla, verellä, kyyneleillä, ankaralla työllä ja hiellä saavutetun pohjoismaisen hyvinvointi- ja elämänlaatu yhteiskunnan purku sujuu sutjakasti. Suomesta rakennetaan EU:n säännösten, globalisaation ja ns. "digi"-kehityksen varjolla ja sisäisen devalvaation avulla uusliberalistista markkinaehtoista yhteiskuntaa.

Kenen etu on rikkinäinen, eriarvoiseksi pirstaloitunut ja henkisesti köyhä Suomi? Luulisi, että ei edes rahan ja vallan etu. Tämä kehitys johtaa samaan lopputulokseen kuin poliittinen ihmisten hallinta johti 1930 luvulla: ihminen pelkää.

Pelkäävä ihminen tekee mitä käsketään. Rohkea ihminen pyrkii tekemään sen minkä kokee ja näkee oikeaksi ja tärkeäksi. Kuntatalous kasvaa kohtuullisesti, työllisyys paranee investointi kehitys- ja vienti piristyy. On hyvä aika uudistaa yhteiskuntaa järkevällä, realistisella ja oikealla tavalla.

Maailma pitää nähdä ja se on tajuttava juuri sellaisena kuin se on. Suomalaisella huippuosaamisella, luovuudella ja kyvykkyydellä on mahdollista tehdä laatutuotteita. Suomessa on vahvaa näyttöä ja kyvykkyyttä valmistaa muun muassa puunkorjuun koneketjuja, puunjalostusteknologiaa sekä telakoilla laivoja. Ehkäpä myös drooneja.

Poissaolollaan loistavat tänä päivänä perinteiset suomalaiset henkiset ominaisuudet kuten ajattelu, harkitsevaisuus, vastuuntuntoisuus ja maltillisuus. Yleissivistys, yhteistyökyky ja järjenkäyttö on monin paikoin hävinnyt. Pinnallisuus, ajattelemattomuus ja tietämättömyys ja suoranainen typeryys valtaa alaa. 

Pauli Kinnarinen
Kuva tehty Copilotilla